Friday, September 4, 2009

Sacred2: Fallen Angel Ps3

[Pelaajia] 1
[Ikäraja] K16
[Genre] Hack and slash RPG
[Pelaajia] 2 offline, 4 online. (Co-op, PVP)
[muuta] Vie reilu 5gt kovalevytilaa.







Sacred2 edustaa ehkä juuri sitä peligenreä johon olen elämäni aikana tunkenut huomattavasti enemmän aikaa kuin moniin genreihin yhteensä. Mikäli laskuihin ei oteta tietokoneella erään MMORPG-peliin kuluttamaani aikaa ovat pelit kuten Phantasy Star online, Baldursgate, Monster hunter ja vaikka Baldurs Gate Dark Alliance. Näistä kaikki paitsi ehkä vain lievästi yksi edustavat genreä joka painottuu lähinnä vihollisten ja hirviöiden kaatamiseen sekä omien varusteidensa parantamiseen. Pelit ovat yleensä tämän ideansa vuoksi hyvin yksipuolista vihollisjoukkojen teurastusta jota toiset jaksavat tunnin ja toiset taas tuhansia tunteja.
Sacred2 on ehkä ensimmäinen varteenotettava genren edustaja HD-konsoleilla mutta valitettavasti ei täysin ilman ongelmia.

Genren suurin ongelma on saada kontrollit mahtumaan tehokkaasti konsoliohjaimeen, tämä voi aluksi vaikuttaa mahdottomalta idealta kun katsoo PC:llä numeronäppäimiin laitettuja kymmeniä eri erikoisliikkeitä tai taikoja mitä peleissä yleensä on. Ascaron on kuitenkin saanut kuin saanutkin istutettua kontrollit padiin ehkä jopa tehokkaammin kuin PC:llä koskaan. Hahmon liikkeet ja taiat saa kätevästi asettaa normaalisti toimintanapeille, näin saa helposti laitettua neljä ensimmäistä liikettä L2 ja R2 napeilla taas annetaan tilaa vielä 8:lle. Homma voi tuntua aluksi varsin hankalalta, mutta kunhan sijoittaa liikkeensä järkevästi pikanäppäimiin sekä näppäinyhdistelmiin saa kaikki tarvittavat liikkeet yleensä käden ulottuville. Ainoaa valittamisen aihetta kontrolleissa aiheuttaa kohteen valitseminen. Erityisesti ongelmia tulee pidemmän kantaman aseissa ja taioissa. Tiettyyn kohteeseen lukittautuminen on hyvin hankalaa ja automaattinen kohteen valinta ei aina keskity siihen oikeasti tärkeään viholliseen vaan hahmo voi ammuskella ruudun ulkopuolella olevaa vihollista vaikka vieressä huitoisi isompi hirviö kirveensä kanssa.



Visuaalisesti pelin anti on hyvin vaihtelevaa, paikoitellen varsin kaunis ja yksityiskohtainen grafiikka miellyttää, eikä vihollisten määräkään rajoitu muutamaan kerralla vaan pelaajan päällä voi olla parikin tusinaa vihollisia. Harmittavasti tätä latistaa vakavat ongelmat ruudunpäivityksen kanssa sekä tämä niin sanottu ruudun repeäminen. Peli voi paikoitellen jämähtää jopa sekunniksi toiminnan määrän kasvaessa.
Bugeja löytyy muutenkin runsaasti eivätkä ne todellakaan rajoitu pelkästään grafiikkaan. Kokonaisia ominaisuuksia puuttuu kuten tietokoneella löytyvä energiakilven oma palkki sekä sepäntaitoja pelaajalle antava blacksmith-taito molemmat potevat joko toimimattomuutta tai poissaoloaan.
Peli on myös altis jäätymiselle jonka takia suosittelen pelaajia tallentamaan manuaalisesti usein. Pahinta näissä on se että Ascaron joutui laman aikana vetämään itsensä konkurssiin ja täten pelin konsoliversioiden päivitysten tulevaisuus on hieman kyseenalaisessa asemassa.

Mikäli PC puolella peli Diablo 2 on tuttu, niin Sacred on monellakin tapaa hyvin samankaltainen tekele. Pelaajille annetaan 6 hahmoluokkaa. Jokaisella hahmolla on kolme kykyluokkaa joissa kaikissa on 6 liikettä. Tämän lisäksi hahmot saavat kokemuspisteiden karttuessa valita kykyjä jotka parantavat hahmon tehokkuutta monessa eri suhteessa. Näiden avulla saa hahmosta kuin hahmosta muokattua omanlaisensa. Valitettavasti tieto kykyjen ja liikkeiden ”mekaniikasta” on hyvin vähäistä. Tämä johtaa erityisesti ensimmäisen tai ensimmäisten hahmojen kohdalla siihen ettei hahmo yksinkertaisesti ole tarpeeksi tehokas kaatamaan vihollisia vaikeammalle vaikeustasolle siirtyessä. Laiskemmat pelaajat voivat kuitenkin hakea pelin foorumeilta itselleen jonkun toimivan hahmon luontioppaan, muut voivatkin sitten varautua pelimekaniikkojen opiskeluun mikäli haluavat hahmostaan todellisen tappomasiinan.
Sacredin maailma on kaiken lisäksi todella laaja. Pelaajille on tarjolla valtava kartta vaihtelevine vihollistyyppeineen jonka takia homma ei käy ainakaan ympäristön puolesta tylsäksi. Keräilijöille on tarjolla taas kymmenittäin erikoisaseita sekä varusteita metsästettäväksi.
Pelin tarina on hyvin mitäänsanomaton vaikka valittavana kaksi reittiä onkin (valo ja pimeys eli perinteinen hyvä ja paha). Juoni seuraa lähinnä pelaajan seikkailua pahaa tai hyvää vastaan joko pelastamaan maailma mystiseltä T-energialta tai päinvastoin.
Pää kampanja koostuu lähinnä paikasta toiseen juoksemisesta ja pomovastusten teurastamisesta eikä pelin perinteiset sivutehtävät tästä parempaa tarjoa. Onneksi peli ei ota itseään täysin tosissaan ja tarjoaa pelaajalle myös hieman vaihtelevatasoista huumoria joka kohdistuu lähinnä vihollisten viimeisiin sanoihin, hautakivien teksteihin sekä hahmojen välillä jopa neljää seinää rikkoviin lausahduksiin.




Sacredin kaltaisissa peleissä moninpeli ja erityisesti yhteistyö pelitila ovat hyvin tärkeässä osassa. Lohikäärmeiden ja muiden fantasia hirviöiden kaataminen kun on aina kivempaa kimpassa. Tässä Sacred2 tarjoaakin sekä samalta sohvalta kahdelle pelaajalle pelattavaa sekä 4 pelaajalle verkon välityksellä. Verkkopelissä on kuitenkin omat ongelmansa ja kannattaakin varautua erityisesti jäätymisiin, mikin toimimattomuuksiin sekä verkkoviiveeseen. Homman toimiessa moninpeli on kuitenkin viihdyttävää.

Sacred2 on ongelmistaan huolimatta yksi parhaimmista, ellei jopa paras genrensä edustaja konsoleilla. Sen vahvoihin puoliin kuuluu todella hyvin toteutettu hahmon kehitysjärjestelmä, sekä netissä että sohvalla mahdollinen moninpeli ja pitkäikäisyys joka tarjoaa suurimmille näprääjille yli sadoiksi tunneiksi tekemistä. Näitä kuitenkin varjostaa pelin tekninen hiomattomuus sekä grafiikka että peli puolelle.
Sacred ei ole kaikille, mutta genren ystäville se on varsin varteenotettava peli.

7+/10
Valitsi hahmokseen eksoottisen Temple guardianin.