Guitar HeroIII: Legends of Rock

GH3 tuli saatua nyt sitten joulupaketista, ja kiitos kaverin tykönä saadun harjoituksen sain sen myös läpäisty easyllä kohtalaisen kivuttomasti. Nyt mediumilla sitten harjoittellen. Meininki on kohtalaisen samanlaista mitä Guitar hero1:sessä mutta mielestäni harjoittelu moodia on parannettu todella paljon ja kappaleista löytyy muutamia todella kovia kappaleita sekä muutama hyvä kappale jota en ole koskaan kuullutkaan.

Kitara on pelittänyt hyvin lukuun ottamatta lähes omaa elämäänsä elävän whammy barin kohdalta. En tiedä onko kyseessä peli bugi vaiko laite vika tai liitännästä johtuva.
Tarvitsee vielä tutkia asiaa. Arvostelu ilmenee luultavammin muutaman viikon sisällä.

Parhaat pelit jota kukaan ei ole pelannut Osa:6

Päätin tutustua Spychonauts nimiseen tekeleeseen sillä peli on kerännyt kohtuu paljon kehuja. Tietty asiaa edes auttoi myös 10€ hintalappu. En tiennyt mitä odottaa peliltä paitsi grim fandangon kaltaista visuaalisen puolen suuntautumista.

Juoni kertoo pojasta jonka isä ei halua hänestä tulevan Psychonauttia, mutta poika karkaa kotoa päästäkseen Psychonautsien koulutus alueelle joka on eräänlainen leirintä alue täynnä mitä eriskummallisempia oppilaita. Hahmot ovat hyvin vahanukkemaisia ja mihinkään realistisuuteen ei pyritä edes kaukaisesti.
Pelin visuaalinen ulkoasu voi vaikuttaa hieman siltä että kyseessä olisi lapsille pääsääntöisesti suunnattu peli, mutta oman kokemuksieni mukaan pelin K12 leima on hieman alakanttiin. Pelaaja kun joutuu tutkimaan hullujen mieliä ja taistelemaan mitä eriskummallisempia painajaisia vastaan mitä ihmeellisimmissä paikoissa.

Pelillisesti peli on tasoloikkapelien eliittiä, kamera kulma toki on mitä on mutta ideat ja spyykkisten voimien käyttö on todella hauskasti toteutettu. Näitä kykyjä tarvitaan läpi pelin erillaisissa pulmissa jotka paikoitellen muistuttavat paljon seikkailupelejä.

Mikäli näet pelin halpishintaan ja kiinnostus iski niin et tule varmasti pettymään.

Valitettavan moni on jättänyt näinkin erillaisen pelin hyllyyn. Pelin saa nykyään todella halvalla ihan alkuperäis pakkauksessa vaikka laadullisesti peli kamppailee nykypäivänkin tasohyppely pelien kanssa hyvin.

PSP 3.80 päivitys Internet Radio testikäytössä

Kyllä kuluttajan mieltä taas lämmittää näin viileinä joulukuun päivinä kun konsolivalmistajien kilpailu käy kiivaana ja laitteet päivittymät mitä ihmeellisimmillä ominaisuuksilla. Näistä yksi on PSP:n uusimman päivityksen tuoma ominaisuus nimeltään Internet Radio.

Internet radio ominaisuus antaa ainakin näin aluksi vielä PSP:lle mahdollisuuden kuunnella Nullsoftin palvelun kautta internet radio lähetyksiä. Kyseinen firma voi olla monille tuttu media toistoon tarkoitetun Winamp ohjelman myötä.

Radion kuunteluun pääsee helposti kiinni mikäli wlan verkko asetukset ovat kunnossa, tai satut olemaan avoimen w-lan verkon alueella joita voivat olla esim., kahvilat, kaupungin osat kuten keskusta sekä kuten omassa tapauksessani koulu.

Eli aloitetaanpas:

PSP 3.80 päivityksen myötä ilmestyy kyseisen toiminnon kuvake tietysti viimeiseen osaan PSP:n xmb käyttöjärjestelmää. Se sama missä on RSS sekä webbi-selain.
Kuvaketta painaessa järjestelmä kytkeytyy w-lanin avustuksella internetiin ja valittaviin tulee kaksi vaihtoehtoa.
Ensimmäinen vaihtoehto kertoo lisää tietoa tästä uudesta ominaisuudesta.
Toisesta psp verkkoselain ohjaa sinut sivuille josta saat valita itsellesi mieluisen soittimen.

Kyseinen sivusto on avattavissa myös tietokoneilla, ja kuviakin löytyy:
TÄÄLTÄ

Valitsin itse ylimmän, sillä Nullsoftin palvelun radio kanaviin on tutustuttu jo tietokoneen winamp5.0 ohjelman kautta. Tämän jälkeen PSP kysyy sinulta haluatko ladata soittimen ja vastataan tietysti kyllä kaikkiin kysymyksiin. Nyt sinulla pitäisi avautua Nullsoftin soitin näkyville painaessasi internet radio kohtaa.
Tästä painamalla avautuu nähtävästi webbio-selaimeen eräänlainen radion tapainen vempele nappuloineen. (katso kuvat yllä olevasta linkistä) Tästä voi helposti valita genren ja selata radio kanavia vasemmalta oikealle kunnes mieleinen radio kanava osuu kohdalle. Tässä kanavan vaihtamisessa pistää todella häiritsevästi korville radiomainen häiriöääni jota tulee kanavan vaihtuessa välillä todella pitkäänkin. En tiedä mitä tekijöillä oli päässään tämän kanssa mutta kai se jotenkin viestii että sovellus lataa seuraavaa radio kanavaa mutta se ei poista totuutta että volyymit kaakossa kuulokkeet korvilla se olisi sen miellyttävämpää.



Sovellus tuntui ehkä hieman kankealta ja sekavalta, monet ominaisuudet on kuvattu kuvilla ilman mitään tekstiä. Tämä vaikeuttaa ominaisuuksien käyttöä. En esimerkkinä löytänyt lainkaan toimintoja jolla voisin hakea jotain tiettyä radio kanavaa tai radiokanavan talletus pikavalintaan loisti poissa olollaan.




Hyvät:
+ Toisto toimii lähes moitteetta
+ Radio kanavien kuuntelu hyvä laastuista
+ ei minuutin kuuntelu testin aikana viivettä ainakaan näkynyt (kanavakohtaista)
+ Ulkoasu on visuaalisesti näppärä
+ Kattava valikoima Genrejä

Huonot:
- Epäselvät toiminto kuvakkeet
- Kanavan vaihdon välissä tulevat häiriö ääni imitaatiot
- kanavia selataan yksi kerrallaan periaatteella ja tietyn kanavan valitseminen vaikkapa 10:stä on paljon epäkäytännöllisempi kuin se että ohjelma listaisi kanavat näppärästi pieneen laatikkoon.

Ps3 DivX toisto [testaus]

Sony antoi Playstation3 konsolin omistajille ympärimailmaa tänään jälleen uuden järjestelmä päivityksen ladattavaksi. Tietysti tämä on pakko ladata jotta pelit ylipäätänsä toimivat kun konsoli on kytketty nettiin. Päätin pistää tämän päivityksen pienelle koetukselle ja kertoa hieman tästä hienosta lisäominaisuudesta DIVX.

Divx tukihan itsessään tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä että laite tukee yhäuseampaa video formaattia. Ps3:sen tapauksessa tämä mahdollistaa mm Divx XVID tiedostojen katsomisen laitteella jotka käyttävät yleensä tiedostoa tyyppiä .avi.

Toisto CD levyiltä
Suosittelen lämpimästi siirtämään CD levyiltä tiedostot vaikkapa Ps3:n kovalevylle, USB muistitikulle tai PSP:n kaltaiseen muistivälineeseen. Ainakin omalla kohdalla tulee helposti huomattua että Ps3:n CD lukupää ei ole mikään kovinkaan hyvä vaihtoehto poltettujen CD:den lukemiseen. Ps3:n levyltä toistettaessa avi videoissa ei enää pätkimistä näy ja videon kelaaminen ja katsominen on huomattavasti mukavampaa.

Kuvasuhde ongelmat
Kuten kaikki muutkin video tiedostot on avit ja Xvidit yleensä tehty tietylle kuvasuhteelle ja tietokoneelle tarkoitetut videot ovatkin usein suhteuttu perus kuvasuhteen mukaan 4:3 kun taas laajakuva suhde 16:9 on vasta HD televisioiden yhteydessä alkanut keräämään enemmän suosiota. Mikäli päätät polttaa tekstitykset video tiedostoon voi ilmetä ongelma että teksti ei näy kokonaan ruudulla. Esimerkkinä tapaukset jossa osa tekstistä jää ruudun ulkopuolelle vasemmalta tai oikealta tai kummastakin, sekä alhaalta jää alempi rivi vain puoliksi näkyviin.
Useimmissa videoissa ei näkynyt jälkimmäistä ongelmaa mutta tuli sekin yhdessä esille, mutta aiempi ongelma on hieman yleisempi, se ei toki monesti haittaa sillä se jää useasti puolikkaaseen kirjaimeen ja tekstit ovat yleensä keskitetty videotiedostoissa.

Tekstitykset
Mikäli haluat tekstityksiä videotiedostoihisi joudut ne edelleen polttamaan kiinni videoon, nykyinen tuki ei kata tukea textitystiedostoihin.

Lopullinen mielipide:
Mikäli tietokoneesi on kiinnitetty jo televisioosi kiinni piuhalla joka mahdollistaa HD laatuisen kuvan on Ps3:sen DIVX tuki aika heikko viellä ja ei korjaa nykyisten tietokoneiden loistavaa formaatti tukea alkuunkaan. Mutta jos kiinnostaa katsastaa videoita laajakuva töllöstäsi ja tähän ei tietokonetta ole kytketty voi Ps3:nen tarjota kohtuuhyvät puitteet tähän mikäli jaksat jonkin verran tapella kuvasuhde ongelmien kanssa.


Huomioitavaa: DIVX ei ole sama asia kuin XVID, molemmat ovat periaatteessa eri formaatteja. Vaikka näin voi tiedostonimestä luulla.

Yhteenveto:

Hyvää:
- Toisto toimii
- Avit voi kopioida Ps3:n kovalevylle
- Kopiointi kohtuu nopeaa
- Pelinkehittäjät voivat nyt hyödyntää avi tiedostoja peleissään
- Päivitykset tulevaisuudessa mahdollisia.

Huonoa:
- Kuvasuhteen säätäminen heikosti toteutettu.
- jotkin XVID tiedostot eivät toimi (vanhemmat?).
- Toivoisin useammankin formaatin toimivan kuin vaan Xvid ja AVI

Aiheesta
XVID
Divx

Parhaat pelit jota kukaan ei ole pelannut osa5: Oddworld abes Oddysee ja Exodus

PSX aikoihin tuli kerran vanhempieni toimesta taloon peli jota pidin aluksi vaikeana. Peli oli kuitenkin todella erikoinen niin maailmansa kuin ideansa puolesta.
Se oli pääasiassa pulmaratkontaa, toimintaa sekä seikkailua. Pelissä ei "itse" ammuttu ketään vaan tähän sai silloin tällöin joogan voimin mahdollisuuden siirtyä heikkomielisten mieleen jonka kautta sitten toteutettiin likaiset teot. Aben seikkailun tielle osui niin miinoja, eteenpäin puskevia sokeita villieläimiä sekä vartio koiria ja hämähäkki maisia otuksia. Näitä tapettiin todella harvoin ja useimmiten kohtauksista pääsi lävitse vain karkuun juoksemalla. Hiippailuakin harrastettiin suurissa määrin vain oman nahkansa säästämiseksi. Pelin molemmat osat olivat tuolloin todella erikoisia ja laadukkaita tekeleitä ja kaksiuloitteisuus vain paransi peliä.

Pelit kertovat pienestä laihasta vihreästä alieni miehestä nimeltä Abe, joka on töissä tehtaalla. Hänen työsuhteensa kuitenkin päättyy enneaikaisesti uuden tuotteen tullessa markkinoille jonka ainesosaksi kohdistuu hän ja kaikki hänen rotutoverinsa.
Tästä alkaa mitä ovelimpiin ja lievään huumoriin pohdistuva mielikuvituksen rajamailla tasapainoileva seikkailu vailla vertaa. Pystyikö Abe pelastamaan kaverinsa ja estämään rotunsa muuttamisen kekseiksi. Tämä määritteli myös pelin kaksi loppua niin oddyseessa kuin exoduksessa. Pelaajalle annettiin mahdollisuus myös ilkeyksiin sillä kaikille pelaajille ei käynyt pelastaminen mielessä kun rotutoveri pesee lattiaa sirkkelin vieressä.

Toivon vain että viellä joku päivä pääsisi palaamaan Oddworldin pariin, tekijä tiimi on harmikseni asettunut viimeaikoina harmillisesti vain Xboxin leiriin. Vaikka oddworldit eivät ehkä miellyttäneet mikkisoftaa myynneillään ja mikäli oikein muistan myivät he firman poiskin, niin kyllä silloin harmitti kun oddworld munch oddysee näki päivän valon vain jättimäisellä X-lootalla.

Kiitokset

Kiitän Metradgoidia ja hänen uskomatonta onneaan jonka avulla hän löysy kuin löysikin minulle oman kappaleen legendaarisesta Shadow of memories pelistä.
Pelistä löytyy pieni esittely kohdasta
Parhaat pelit jota kukaan ei ole pelannut Osa1. Shadow of memories

Peliä ei nykypäivänä löydy kirveelläkään ja en usko että ulkomailla olisi yhtään parempi tilanne. Muutamasta paikasta olen yrittänyt peliä etsiä ja tilata mutta toivotta. Sitten menee herra Metdragoid aka Samppa ja löytää kaksi kappaletta käytettynä Turun reisullaan. Onneksi Sami uskaltautui harrastamaan Jumalan pilkkaa ja myi toisen kappaleen minulle. Molemmat ovat kaiken lisäksi todella hyvässä kunnossa ja levyissä ole juuri naarmun naarmuakaan.

Uncharted Drakes fortune arvostelu

Uncharted: Drakes fortune
Alusta: Ps3
pelaajia: 1
Online: ei
Genre: seikkailu, toiminta.

NaughtyDog tuo mitä mainiompien tasohyppely pelien takana oleva tiimi on tällä kertaa näyttänyt kyntensä toiminta seikkailu pelin muodossa. Peliä onkin odotettu jo pidemmän aikaa ainakin omalta kohdaltani, sillä pidin Jak ja Crash pelisarjoista paljon (jälkimmäinen tosin ei ole heidän nimike enää, joten nykyiset suhteellisen keskinkertaiset Crash pelit eivät ole heidän käsialaansa vaan kolme ensimmäistä sekä legendaarinen CTR (Crash team racing). Jak ensimmäisen trilogian päätökseen saamisen jälkeen kyseinen pelitalo tietysti keskittyi jo uuden sukupolven raudan taivuttamiseen ja Uncharted Draken fortuna on tämän työtaakan lopputulos.

Uncharted - Drakes fortune, kertoo toiminnallista elämää viettävästä Nathan Drake nimisestä aarteenmetsästäjästä, joka on selvittänyt olevansa legendaarisen Sir Francis Draken kaukainen jälkeläinen. Hänen seurueeseen kuuluu Victor Sullivan ja reportteri Elena Fisher. Pelin juoni alkaa kun Nathan löytää arkun jonka on oletettu kuuluvan Sir Francis Drake:lle, mutta Drake veikkaa tämän olevan ruumiiton ja huomaa olevansa myös oikeassa. Arkusta kuitenkin löytyy johtolanka Eldoradon aarteen luokse joka aloittaakin pelin joka on jälleen kerran taidon näyte NaughtyDogilta joka näyttää osan siitä potentiaalista mitä Ps3:lla voidaan saada.

Pelin menosta sen verran kerrottakoon, että kyseessä on seikkailua ja toimintaa hyvin paljon sekoittava yksilö. Pelaajan nokan eteen heitetään vähän väliä pienen muotoisia ja yleensä vähän liiankin helppoja pulmia ratkaistavaksi tai annetaan pelaajan käyttää hyväksi Draken uskomattomia akrobaattisia kiipeilyn lahjoja. Nathanille kun ei mikään torni tunnu olevan mahdoton kiivetä, ja pelissä on runsaasti kohtauksia jossa Drake kiipeilee ja pomppii ympäriinsä edetäkseen. Nämä ovat pelin ehdottomasti parhaita puolia, ja näistä pitävät pelaajat tulevat huomaamaan harmikseen että tätä harrastetaan kuitenkin huomattavasti odotettua vähemmän. Drake joutuu vähän väliä tarttumaan AK-47:aan ja putsaamaan moderneista merirosvoista suorastaan pursuavia luolastoja toisensa perään. Vaikka tämä on pelistä vain se 50-60% on se silti mielestäni aivan liikaa näinkin sulavat kontrollit omaavalta peliltä. Kontrollit toimivat kutakuinkin jokaisessa pelin tilanteessa moitteetta ja kuvakulmat ovat mitä mainioimmat. Tietysti paikoitellen joutuu hieman miettimään että mistä Drake nyt seuraavaksi ottaa kiinni ja harhahypyt johtavat pelaajan kuolemaan. Tämä ei kuitenkaan peliä itsessään haittaa sillä “välietapit” ovat pelissä määriltään todella runsaita joten turhautumista ei tule. Pelin loppupuolen muutama kenttä ovat silti pienimuotoisia pettymyksiä, ja viimeinen kohtaus on kaukana pelin muiden jaksojen laadusta vaikka tarinallisesti ne saattavatkin pelin hienosti loppuun, mutta samaa ei voi sanoa pelillisesti. Nämä ovat kuitenkin pieniä ryppyjä hyvässä kokonaisuudessa.
Peli yrittää myös lievästi luoda hiippailu elementtiä mukaan, mutta tämä jää lähinnä muutaman tapon etuun jonka jälkeen viholliset taas vyöryvätkin pienistä koloistaan Nathanin piipun eteen sillä vartio reitit ovat lähes aukottomia ja Piraateilla ja muilla on ilmiömäisen hyvä havainto kyky. Tekoäly on kuitenkin vastustajien ja muiden tietokoneen ohjastamien hahmojen kohdalla kohdallaan. Monesti kuolema korjaa sillä joku vihollisista koukkaa sivustaan pelaajan keskittyessä kahteen muuhun viholliseen. Myös notkeat piraatit käyttävät suojia mikäli niitä on lähistöllä.

Visuaalisesti ja musiikillisesti peli on hyvin tasokas, grafiikka on parasta mitä pleikkari:lla ollaan tähän mennessä nähty ja ensimmäiset tunnit viidakossa ovat monille mykistäviä kokemuksia. varjot lankeaa, ruohikko heiluu kivet kiiltää ja vesi on ehkä kauneinta mitä ollaan nähty. Hauskinta tässä on vielä se että pelissä ei ole edes yritetty tehdä täysin realistisen näköisiä sillä tekstuurit ovat suuressa osin toteutettu piirtämällä ja maalaamalla. Tämä ei tarkoita sitä että ne olisivat epätarkkoja vaan tyyli antaa hyvin pehmeän kuvan hahmoille jotka ovat muutenkin loppuun asti mallinnettu tarkasti. Tähän vielä oikeilla näyttelijöillä toteutetut liikekartoitukset tuovat hahmot eloon sekä kehokielellä sekä kasvo ilmeillä.
Kokonaisuus on todella elokuvamainen. Musiikista vielä että vaikka sen tasokkaaksi sanoinkin niin välillä tuntuu olevan vähän liian hiljaista ja ainoa “ääni” joka kuuluu on kuolemaa viestivä eksoottinen huiluääni.

Kokonaisuudessa Uncharted on todella hieno kokemus joka kannattaa läpäistä vähintään kerran. Pelin läpäisy kestää noin 10 tuntia josta puuttuu vielä neljä vaikeus tasoa ja kymmenittäin avattavaa erikoismateriaalia kuten uusia pukuja, making of dokumentteja, erikoisefektejä, uusia aseita ja ties mitä, joten pelattavaa löytyy sitä etsiville. Peli on kuitenkin tarkoitettu yksinpeliksi joten mitään moninpeliä on turha odottaa jota peli ei kyllä jää niinkään kaipaamaan.

Uncharted on laatupeli laatuun painostavalta pelifirmalta, sen vahvuudet ovat pelattavuuden hauskuudessa, kauniissa grafiikassa sekä persoonallisissa päähenkilöissä jotka tuovat pelaajan nokan eteen leffamaisen toiminta pamauksen jonka aloittaneena on vaikea päästää ohjaimesta irti ennen loppu tekstejä.

-9/10

Parhaat pelit jota kukaan ei ole pelannut osa: 4

Tällä kertaa käsittelen tässä osiossa pelin joka kantaa nimeä Sword of the samurai.
Nimi itsessään voi monessa herättää pieniä negatiiviseen kuvaan johtavia kysymyksiä, mutta peli itsessään on todella viihdyttävä jos se saa tuulta alleen.

Pelin ideana on luoda alussa itselleen samurai jonka saa nimetä itse sekä valita sille naaman. Hahmo editori on köyhä, sillä siinä saa valita vain jonkin pelissä olevan tyypin naaman ja vaatteet, mutta tähän ei kannata paljoa laitaa huomiota.
Peli alkaa Samuraisi astellessa kohti kaupunkia ylitse sillan ja näkee harjoitus matsin puukepeillä,(samurait harjoittelivat, taistelua tyypillisesti puukepeillä) toinen samuraista menettää puumiekkansa ja samuraisi nappaa sen ilmasta ja menee tietysti koittamaan vastustajan kykyjä. Tämän taistelun voi joko hävitä tai voittaa, joka tapauksessa pelaaja passitetaan harjoittelemaan samuraiksi erääseen taistelu tyyli kouluista. Tämä ensimmäinen kaupunki antaa pelaajalle perus tiedot taistelemiseen jolla hän pääsee kaupungin tehtävä linjan suorittaessaan toiseen kaupunkiin.

Peli on graafisesti nykypäivän stadardeilla hieman karun oloinen, mutta peli omaa yllättävänkin syvän taistelu mekaniikan vaikka hahmoille voikin asettaa vain kolme liike sarjaa. Taistelussa yksikin lyönti voi kaataa vastustajan joten näiden lyöntien tai lyöntisarjojen kannattaa olla tarkasti valittu. Puolustukseen saa myös hurjan määrän mitä erikoisempia kykyjä joilla vahingoittaa vastustajia.
Pelin lopullista päämäärää ei löydy ja samuraitaan voi parannella eri tavoin lähes loputtomiin. mainetta ja pahaa mainetta voi hakea eritavoin osallistumalla tehtäviin ja turnajaisiin, sekä tietty voittamalla legendan maineeseen yltäneitä samuraita.

Peliä tuli hakattua todella paljon Ps2 aikoihin kaverin kanssa, ja mittelyt samuraiden paremmuudesta kesti yleensä tunteja.

Uncharted Drakes fortune hankittu

Tuli tuossa hankittua Uncharted drakes fortune, jota olen jo jonkin aikaa odottanutkin. Peli on Jak ja Crash bandicoot sarjoista tutun NaughtyDog pelifirman käsialaa. Peli kertoo Sir francis Draken kaukaisesta sukulaisesta joka on ajautunut aarteen metsästäjäksi ja aikoo selvittää Draken aarteen kätkön. Peli pyrkii sulauttamaan uusia sekä vanhoja ideoita seikkailu sekä toiminta peleistä näppärästi yhteen ja onnistuukin siinä. Pelissä ratkotaan historiallisten raunioiden arvoituksia ja tässä otetaan hyödyksi vahvasti Draken akrobaattiset taidot joilla hän pomppii kiellekkeiltä ja kiipeilee korkeitakin torneja ilman suurempia ongelmia. Tietysti vastaan tulee myös tulitaisteluita modernien piraattien kanssa.

Peli on jo läpäisty mutta viellä ennen arvostelua tarvitsee kyseiseen peliin uppoutua tarkemmin että voisi viimeisen arvion antaa.

Super Mario galaxy - arvostelu

Alusta: Wii
pelaajia: 1-2*
Online: ei
Genre: Tasoloikka
(*Kakkos pelaaja auttaa ykköspelaajaa ampumalla tähtipalasia vihollisten niskaan)

Sain kyseisen pelin vihdoin päätökseen vaikka äkillinen civilization4:sen pelaamisen pakkomielle katkaisi hetkellisesti pelin pelaamisen loppupuolella.
Mario on hahmo joka on pomppinut ja kerännyt kolikoita jo varmaan semmoiset 20 vuotta. Sarjan pää pelit ovat olleet aina Nintendo:lle todella tärkeitä ja näihin he ovat yleensä myös panostaneet todella paljon. Joku voisi jopa sanoa että Mario pelit ovat prioriteetillaan jopa Zelda sarjan yläpuolella. Aina ensimmäisestä todella yksinkertaisesta tasohyppelystä nykypäivään asti ovat ne olleet ajanjaksollisesti tasoloikka pelien kärkitasoa. Hyviä tasoloikkia silti löytyy tänä päivänä harmittavan vähän, ja Marion lisäksi ainoat todelliset kilpailijat löytyvät sonyn konsoleilta jotka ovat monelle varmasti tuttu Jak , Ratchet sekä Sly raccoon sarjat. Näitä ei silti kannata alkaa vertaamaan sillä kaikki kulkevat omaa polkuaan tehokkaasti.

Nintendon uusin pääsarjan Mario, jatkaa samaa linjaa ja huomaa jo alkumetreillä että pelisarja on jälleen saanut Nintendolta erityistä huomiota. Peli on myös Wiin ensimmäinen Mario peli, ellei mukaan lasketa Marion suhteellisen usein tapahtuvia Spin-off julkaisuja kuten vaikka Super Mario Smash Brothers.
Vanhojen sarjojen juoni on jälleen tässäkin pelissä käytössä, prinsessa kaapataan jälleen Bowser;in toimesta josta voi kertoa luolassa asuneille pelaajille sen verran että kyseessä on Marion Arkivihollinen joka on eräänlainen yhdistelmä kilpikonnaa ja lohikäärmettä. Hänen suunnitelmansa on tällä kertaa tosin astetta ilkeämpi ja tällä kertaa hän onkin varastanut myös kaikki suuret Tähdet itselleen ja Marion pitää tietysti saada ne takaisin ja pelastaa prinsessa Peach. Mario saa apua tällä kertaa itse tähdiltä ja heidän johtajaltaan. Mikäli etsit syvällistä juonta, kannattaa mieluummin harkita alkuvuodesta julkaistua Zelda TP:tä

Peli perustuu hyvin pitkälti tähtien keräämiseen, ja tietysti tähän on lisätty kolikot ja tähtipalaset lisäämään keräilyllistä menoa. Homma ei ole kuitenkaan niin tylsä kuin pelkkä tähtien kerääminen saattaa kuulostaa. Näitä saa palkinnoiksi mitä ihmeellisimmistä tehtävistä, kentistä. Kenttä suunnittelu on parasta mitä olen peleissä vähään aikaan nähnyt ja laajat ja monipuoliset galaxit saavat hymynkasvoille pelkän jaksojen nerokkuuden takia. Toki heikompia osa alueitakin löytyy mutta pääosin ovat jaksot todella kauniita, vapaantuntuisia, monipuolisia sekä värikkäitä. Väripalettia on todellakin käytetty tehokkaasti ja televisio suorastaan sylkee sateenkaaria ulostelevisiosta ja HD- televisiolla on meno todella kaunista ja sulavaa. Pelistä en itse löytänyt juuri bugin bugia eikä muutakaan häiritseviä virheitä vaikka jostain olen kuullut pelin muutamaan otteeseen jäätyneen. Tämä on peli joka ehdottomasti on Nintendo:n Wii:n lipunkantaja innovatiivisesta toteutuksesta.

Kontrollit pelissä toimii pääasiallisesti hyvin, mutta pelin paikoittainen planeetta idea silti aiheuttaa muutamia ongelmia tällä saralla. kuvakulman kääntyessä planeettojen alapuolella Marion liikkuessa siellä kääntyy myös kontrollit. Ohjain myös unohtaa liike suunnan joka johtaa siihen että pelaajan pyrkiessä maapalasen alapuolelle ohjaus kääntyy päinvastaiseksi ja Mario juokseekin takaisin yläpuolelle. Pelaaja voi myös hyvin usein olla hieman hukassa mihin suuntaan nyt sitten vääntää ohjainta kun kuvakulma ja kontrollit kääntyvät vähän väliä. Muistava ohjausjärjestelmä olisi toiminut paremmin ja tällä tarkoitan että Mario jatkaisi samaan suuntaan juoksemista vaikka maailma kääntyisi mihin suuntaan tahansa. Kamera on myös välillä todella epäinformatiivinen ja täysin vapaata kameraa ei aina saa laitettua edes päälle joka vaikeuttaa hieman osassa osaa peliä. Nämä ovat silti suhteellisen pieniä vikoja verrattuna siihen kaikkeen mitä peli tarjoaa, ja nämä ongelmat eivät riivaa läpi koko pelin vaan vain tietynlaisissa kohtauksissa.

Musiikit ovat mitä mainioimpia, pelin fantasia maailmaan sopii erittäin hyvin pelin avaruusmaiset ja no.. mariomaiset musiikit. Myös mahtisempia sävellyksiä löytyy erityisesti vaikka vastuksista. Sarjan fanit ovat varmasti onnessaan kun vanhoista peleistä tuttuja melodioita käytetään varsin tehokkaasti ja uudistetusti muutamissa jaksoissa. On hieno nähdä että audio puoli ja visuaalisuus kulkevat käsi kädessä.
Graafisesti peli on varmasti Wiin tämän hetken paras peli, se näyttää jopa paikoitellen myös hyvin next-gen tunnettuja efektejä kuten pintojen kiiltoa ja kolmiulotteisuutta, Kaukaista piirtoetäisyyttä, turkkia sekä omaa kaiken tämän lisäksi vielä korkeatasoisen yleisilmeen. Eikä tämä jää vielä tähänkään, hieman Folkloren tapaan pelin värikkyys ja kauniit teemat nostavat visuaalisen annin tasoa wii:llä ennen näkemättömälle tasolle.

Vaikeus taso pelissä on suhteellisen helppo ja pelin itseläpäisy ei monelta varmastikkaan juuri vaadi sen kummempaa taitoa Marion ohjastamisesta. Kaikkien tähtien kerääminen ja tämän jälkeen avautuvat lisäkivat tosin tulevat varmasti tyydyttämään keräiliöiden tarpeet.

Jos minulta kysytään, on tässä vuoden 2007 ensimmäinen Killer-app eli peli joka myy konsoleita, loistaa lähes jokaisella alueella ja uudistaa genreään monella tapaa. Ei peli ole ehkä täydellinen tai Metacriticin hullujen average pisteiden arvoinen mutta tämän vuoden yksi merkkiteos se kuitenkin on.

lisäys: Peliin toivoisi kyllä Suomenkielistä tekstitystä. En tarkoita tällä ettenkö osaisi englantia, mutta peliä pelaa myös huomattavasti nuoremmat kuten vaikka ala astetta käyvä pikkusiskoni. Olisi hyvä että Mario peleihin saataisiin edes suomenkielinen tekstitys.


9+/10
Tasohyppelyiden eliittiä

Konsolipelaaminen tuhoaa Pc pelit?

Olen huomannut, että monille pc hardcore pelaajille on syntynyt vihaa konsoleita vastaan viimeaikoina. Ja naurettavat syytteet kuten pelien pilaantuminen tai kuvaavammin sanottuna konsolifoituminen on ollut haittatekijänä Pc pelaamisessa.
On mielestäni aivan naurettavaa alkaa syyttämään konsoleita moisesta asiasta joka on pääasiallisesti kuitenkin pelinkehittäjien omaa laiskuutta.

Jotkut sanovat että konsolipelit eivät ole yhtä vakavia tai syvällisiä kuin Pc pelit. Väärin, näillä ei ole tällä saralla yhtään mitään eroa, sillä konsoli joka on 90% tarkoitettu pelaamiseen omaa kaiken tarvittavan, kuten tietokonekin pelin luomiseen.

Konsoli sekä PC omaavat molemmat hyvin samankaltaista rautaa, molemmista löytyy näyttis, prosessori, välimuistit, kovalevy sekä verkkokortti(?). Ainoa ero on, siinä että konsolilla peli tehdään juuri sen yhden laitteen tehojen ehdoilla joka vaikuttaa lähinnä graafiseen ulkoasuun. Tietokoneella tämä taas menee Windowsin ehdoilla sekä tehovaatimusten kurissa pidon ehdoilla. Molemmat antavat samankaltaisen vapauden PELAAMISEEN, tietokoneilla sitten voi löytyä näitä ei pelillisiä ominaisuuksia kuten kartta editoreita sun muita modi työkaluja, joilla voi tehdä modeja nykypäivänä jo konsolipeleihinkin (katso Unreal Ps3 uutiset)

Tuoko tämän traagisen eron nyt sitten padi ja näppis+hiiri taistelu. Ei tuo, sillä molemmat omaavat tarvittavat portit lisäohjaimiin joten mikäli peli sen sallii voi siinä käyttää niin padia tietokoneella kuin hiirtä+näppistä konsolilla.
Molemmilla on mukava pelata mutta tietyissä peleissä niitä ei saa laittaa vastakkain, toisen omatessa epäreilun edun.

tappelupelit/autopelit pad>näppis+hiiri
fps/3rdps näppis+hiiri>pad

Molemmilla kuitenkin voi olla hyvä pelata saman genren pelejä vaikka eroja nopeudessa ja tarkkuudessa löytyykin.

Noh entä sitten Pal tv resoluutio?
No ei todellakaan, elämme jo HD aikakauden alkua, pelit tukevat konsoleillakin jo todella korkeita resoluutioita ja nämä näyttävät varmasti miellyttävältä myös siinä 19" näytössäkin.

Mistä tämä sitten johtuu?
Kenties se johtuu aiempien aikojen pelinkehittäjien töppäyksistä kuten DeusEx2 tai Halo. Joiden tietokone käännökset ovat todella laiskoja tekeleitä. Oblivionissakin jää ihmettelemään miksi käyttöliittymä on jätetty tismalleen konsoli version kaltaiseksi vaikka tämän puutteen saa jopa modin kautta muokattua vanhanaikaiseksi tietokoneella paremmin toimivaksi.

Pelit eivät myöskään yksinkertaistu sen konsolipelaamisen suosion noustessa, vaan
jos tämänkaltaista tuntee kokevansa kannattaa miettiä miksi pelejä tehdään. No rahan takia tietysti, ja mikäli kaikki PC ja konsolipelaajat pelaavat tietynlaisia pelejä niin sellaisia sitten tehdään. Tähän ei kannata kuitenkaan lannistua sillä aika ajoin ilmenee taas tiettyyn genreen suuntautunut helmi kuten GTA aikoinaan jotka suorastaan rohkaisevat sen genren pelien kehitykseen markkinaosuuksien toivossa.
Älkää siis syyttäkö konsoleita siitä että pelinkehittäjät laiskottelevat ja maksimoivat voittojaan.

DEUS EX 3

Tätä on odotettu, ja todella paljon. DeusEx2 oli pettymys, mutta en siltikään halunnut sarjasta päästää irti ja luultavasti DeusEx2:senkin läpäisen kunhan siihen täysillä inspiroidun.

Mutta ennenkuin alan juhlimaan niin haluan kuulla alustan. Toivomuksena on tietysti Ps3, X360 sekä PC. PC on aivan varma alusta pelille, mutta haluan silti tietää että onko PC näyttiksen osto lähestymässä kovaa vauhtia? Jos joku peli saa minut päivittämään konetta sitä pelatakseni on sen oltava onnistunut DeusEx comeback!

Folklore arvostelu

Kuinka saatoin unohtaa kyseisen arvostelun tekemisen täysin. Peli on pelattu jo aikapäivää sitten läpi mutta vasta tänään huomasin puutteen.

Folklore
Alusta: Ps3
pelaajia: 1
Online: laiha kenttäeditori
Genre: seikkailu, toiminta, fantasia höystettynä rpg elementeillä.

Folklore on tämän vuoden puolella julkaistavista peleistä ollut se mielenkiintoisin tekele. Se miten seurasin pelin julkaisun lähestymistä oli kuvista jutuista saanut todella mystisen kuvan pelistä. Mystiikka pelistä kyllä löytyy sen voin sanoa.

Pelin tarina keskittyy Doolinin kylään johon okkulttisen lehden päätoimittaja Keats kutsutaan apuun puhelimitse, sekä Äitinsä jo kauan kuolleeksi luullut Ellen saa kirjeen äidiltään. Pelin kauniin alkuvälianimaation jälkeen alkaakin pelinpääjuoni siltä seisomalta, kalliolta läheltä merta löydetään kuollut nainen, mutta hänet on surmattu. Tästä alkaa pelin kiehtova, juoni joka alkuvaiheissa heittää pelaajalle heti paljon kysymyksiä ja varmasti pistää monet etsivämäisesti myös itse miettimään mitä saarella on voinut tapahtua. Juoni pitää otteessaan aivan pelin loppumetreille saakka, mutta viimeiset luvut paljastavat ikävästi aivan kaiken joka kylvää pois suuren osan mahdollisista juoni analyyseistä ja faniratkaisuista mitä peli olisi tältä alueelta voinut saada. Se ei kuitenkaan onnistu juonta juurikaan pilaamaan, mutta loppu jäi kauas Shadow of memories pelin kaltaisesta syvyydestä. Mielestäni kuitenkin pelin juoni on tämän vuoden parhaista.

Pelaaminen on nokkelasti toteutettu vaikka toistaakin aika tavalla itseään. Jokainen Luku/jakso alkaa siitä kun pelaajan täytyy löytää jokin vainajan esine jotta he pääsevät esittämään tälle tuon puoleisessa kysymyksiä, tässä on kaikki mitä peli tarjoaa adventure puolelta ja jättää varmasti monet kylmäksi sillä pulmia ei periaatteessa edes ole, kaikki mitä pitää tehdä lukee aina mapissa ja mikäli hiemankin juonta lueskelee niin tietää varmasti minne mennä tai mitä tehdä.
Tämän jälkeen kun on esine saatu, matkataankin uuteen Tuonpuoleiseen jossa periaate on mennä paikasta A paikkaan B jossa B on joka jakson päättävä pomo vastustaja. Ikävää tästä tekee se että tätä käytetään jokaisessa jaksossa ja nämä täytyy läpäistä molemmilla hahmoilla, kaiken tämän lisäksi ovat reitit todella lineaarisia.
Taistelua harrastetaan paljon, ja näissä käytetään hyväksi folkkeja joiden tunnus tai sielun pelaaja on varastanut tai saanut. Pelaajalle on annettu neljä nappia joihin folkit sijoittaa ja jokainen folkki omaa oman hyökkäyksen mitä he tekevät napin painalluksen jälkeen. Kun vihollis- folkkia on vahingoittanut tarpeeksi pompahtaa hänen tunnuksensa esiin ja pelaaja voi täten varastaa sen folkilta.
Folkkeja löytyy paljon ja joukosta löytyy paljon erilaisia folkkeja erikoiskykyineen, mutta valtavan suuri osa näistä on hyvin samankaltaisia.

Musiikki on pelin ehdottomasti parhaimmista anneista, se yhdistettynä juonikuvioihin nostaa tunnelmaa. Ne myös sopivat pelin hieman eksoottiseen ja erikoiseen teemaan loistavasti. Näitä on valitettavan vähän ja useissa kohtauksissa pakataan käyttämään lähinnä pääteemaa ja vaihtelua tulee kaipaamaan. Kappaleiden määrästä huolimatta, ne mitä pelistä löytyy, ovat korkea tasoisia.

Visuaalinen toteutus on myös pelin parhaimpiin anteihin kuuluva ominaisuus. Peli ei ehkä yllä nextgen pelien parhaimmistoon tällä saralla, mutta taiteellinen luovuus suorastaan hehkuu pelin kentissä. Doolin ja faery realm ovat molemmat todella tunnelmallisia ja näiden jälkeisistäkin maailmoista ehkä yksi on heikompi esitys tällä saralla, tämä tietysti riippuu pelaajan teema mieltymyksistä aika pitkälti.

Pelin kesto oli minulle lievä pettymys, kaikkien folkkien kerääminen pääjuonen läpäisyn kanssa kesti ehkä sen 16 tuntia. Tuo tunti määrä on silti hyvin kattava määrä monen silmissä, mutta uudelleen pelattavuuden vähyyden takia pelin pariin palaa lähinnä juonen uudelleen lämmittelyn nimissä myöhempänä ajankohtana.

Vahvalla juonella ja pelillisillä ideoilla varustettu tekele joka kärsii toteutuksen yksinkertaistamisesta.

8-/10

Pelaamisen pakkomielteet

Ajattelin pitkästä aikaa, tai ensimmäistä kertaa sillä en muista kirjoittaneeni blogiini vielä kamalasti mietteitä nykypäivän pelaamisesta.

Pelaaminen on viihdettä
Oma pelaamiseni on monipuolistunut huimasti iän karttuessa, nytemmin saan iloa monesta erityyppisestä pelistä ja yritänkin hankkia itselleni varsin monipuolisen valikoiman. Tällöin voin viihteen kierteisiin istahtaa ottamalla hyllystä pelin jota haluan juuri sillä hetkellä pelata. On jokseenkin hiemän häiritsevää nähdä nykypäivän konsoleiden nettiominaisuuksien takia, joista nyt näkee mitä kaveri pelaa ja mitä ei. Jos lykkään levykelkkaan vanhemman pelin koska itseäni tekee mieli pelata ihan muuten vain sillä hetkellä, tulee yhtäkkiä viestiä kaverilta että eikö COD4 enää kiinnosta.

Kehumis oikeudet
Monet pelit omaavat kaikenlaista pikkukivaa saavutettavaa niille jotka jaksavat yhtä peliä pelata päivät pitkät. Hyvänä esimerkkinä on nykypäivän FPS/3rd person shootterit sekä tietokoneilla yleistyneet MMORPG pelit. Itselle kun arvot eivät juurikaan kerro mitään pelaajasta ja arvon kanssa harvemmin kehuskelen ellen sitten ole saanut esim lempi asetta/hahmoa/bonus ominasuutta avattua sillä joka on lähinnä suosittelua että kannattaa koittaa jos aikaa löytyy. Mutta näiden pelien yleistyessä on tullut vastaan myös ihmisiä joille on pakko mielle verrata ja lemuta omasta kehustaan. Mikä saa nämä ihmiset mieltämään että minua kiinnostaa onko heidän hahmonsa 50 lvliä minun hahmoani yläpuolella tai sotilas arvo on 5 tähden kenraali kun itse vielä möyrin ylikersanttina. Mitä luulet että mietin kun tulet kysymään minulta näin: "Hei sain just kenraalin natsat pelissä nönnönönöö, mikäs sun arvos on?" tuo on lähes sama asia kuin kysymys: "oon pelannut tätä peliä Xtuntia paljonkos sää oot pelannut"

Nämä ovat silti ihan kivoja pikku lisiä mitkä pidentävät pelin elinikää hienosti, mutta älkää antako arvojen sun muiden nousta liikaa päähänne. Onko kenraalin natsat loppujen lopuksi pakko saada jotta saisit enemmän respectiä? ehkä tietyissä piireissä. Mutta monien silmissä nämä saavutukset eivät merkitse paljoakaan.
Pelaatteko pelejä viihdykkeenä vai teettekö vain työtä sen takia että teitä kunnioitettaisiin saavutuksenne kanssa enemmän?

Parhaat pelit jota kukaan ei ole pelannut Osa:3 KKND Krossfire

Muistan muinoin kun vielä Psx:lläni pelailin olin löytänyt omasta mielestäni todella mielenkiintoisen pelin. Olin tuolloin vielä pieni, mutta pistin rahat kasaan ja ostin alennuksesta löytyneen KKND: Krossfire pelin pleikkari ykköselle.

Peli oli Red Alertin kanssa ainoa strategia peli mitä oli tuohon aikaan tullut pelattua. Aluksi peli tuntui hemmetin vaikealta ja sitä se paikoitellen varmasti olikin. Mutta oppiessani yhä enemmän pelistä luonnisti strategia peli myös pleikkarilla. Rakastin peliä, ja se on edelleen yksi harvoista RTS peleistä jota olen jaksanut läpi vetää.

Peli kertoo ydinsodan jälkeisesta mailmasta jossa ihmiset nousevat omista pommi suojistaan kauhistelemaan tekojaan, mutantit aloittavat taistelunsa maan hallinnasta, ja samaa povaavat Series 9 robotit. Kaikilla näillä kolmella oli oma tarinansa ja omat tehtävät. Juoni kelpasi tuohon aikaan itselle aivan mainiosti ja meno oli juuri sellaista mitä olin etsinyt. Tähän soppaan vielä oli lisätty mitä mainiompi jaetun ruudun moninpeli, ei.. Kuulit oikein JAETUN RUUDUN KAKSINPELI RTS:ssä. Voi että sitä tuli iloisena väännettyä kaverin kanssa ja fiilisteltyä.

Harmillisesti pelilevy hajosi tiuhassa käytössä jota kirosin aina koko ala asteen ja kenties osan yläasteen ajoista. Nyt peli kuitenkin löytyy ilmaispelinä? internetin valtamerestä vaikkapa

täältä ->
KKND2 PC versio RAR 70mt
kyseinen sivusto on joku ulkomaalainen sivusto ja väittää peliä freewareksi. En silti tiedä tuon tiedon luotettavuutta mutta kun niin sanovat niin tuskin linkki ketään haittaa. Sitäpaitsi peliä on VIELLÄ epätodennäköisempi löytää yhtään mistään kuin aiemmin mainitsemiani pelejä.



Niin ja pelin saamista lievästi ilmaistuna "vaihtelevista" arvosanoista ei sitten keskustella, sillä peli on quality piste.

Super Mario Galaxy hankittu

Tänään oli pakko hakea Wii:lle vähän pelattavaa vaikka tuota paper marioakaan ole vielä läpäissyt. Wii arvostelut ovat ikävän harvassa tällä sivulla mutta yritän parantaa tilannetta nyt kun jaksoi Wiin taas hakea omaan huoneeseen suuremman telkun luo.

Alku fiilis on mitä mahtavin, peli on lähes kaikkea sitä mitä tasohyppely peliltä haluaa. Peli ei tähtien ampumisesta huolimatta omaa edes räiskintää kuten Sonyn konsolin kilpailevat tasohyppelyt Ratchet ja Jak (joita suosittelen myös kokeilemaan, kuten Mario Sunshinea sekä Mario 64:sta(vc) ellei vielä ole ennättänyt)
En nyt silti aivan ole niin ällikällä lyöty kuin moni foorumeilla oleva on. Kommentit kuten "saa kyyneleet valumaan silmissä" "antoi uutta uskoa pelaamiselle" ovat mielestäni aika ylilyöntiä pelin kuin pelin suhteen, mutta kiva jos on noin tehnyt ja antanut elämääkin suuremman kokemuksen.
Mutta mahtavaa menoa peli kuitenkin on.

Kentät ovat alkujaksojen perusteella todella nokkelasti toteutettuja, Uusia ideoita hyödynnetään siellä sun täällä, uusia kykyjä löytyy myös joten sienien syönti kannattaa edelleen, Grafiikat ovat Wiin eliittiä ja visuaalinen anti on muutenkin todella korkeaa.
Negatiivisella puolella löytyy pieniä puutteita kuten kamerakulman paikoittainen sijainti, välillä epätarkat hypyt johtuen juuri tuosta kamerasta, ja kontrolli Marioon hieman värkkyy vaihtaessa puolta eri alustoilla. Ja kun muitakin pelejä juonesta arvostellaan niin ei tässä kuten marioissa yleensäkään se mikään hääppönen ole.

Loistava peli kyseessä silti, ja noista pikku erheistä ei kannata järin piitata sillä ne eivät kokemusta juurikaan pilaa vaikka välillä kuoleman tai pari voivat tuottaakkin.

Vinkkinä Nintendolle silti antaisin näihin peleihin että Suomenkieli olisi hieno lisä jota kilpailiat yrittävätkin varsin tehokkaasti tuoda peleihinsä joten miksipä ei johtava next gen koneen valmistaja. Pelit ovat kuitenkin tarkoitettu kaiken ikäisille. Fanipojat älkää nyt silti pistäkö hernettä nenään tästä ja valittako etten osaisi englantia, lähinnä nuoremman pikkusiskon näkökulmasta yritän peliä katsoa tässä asiassa.

arvostelun pukkaan kunhan pelin läpäisen ja toivottavasti tämä ei jää roikkumaan kuten paper mario joka varmaan täytyy seuraavaksi koittaa :)

Mielenterveys epävakaana? TOY HOME

On varmaan mainitsemisen arvoista että latasin kyseisen pelin Demon odottamatta siltä juurikaan mitään. Visuaalinen ilme toi mielikuvia lapsille suunnatusta pienestä yksinkertiasesta ajopelistä. Noh tottahan nuo ovatkin mutta en uskonut viihtyväni sen parissa kauaakaan.

Ikäväksi(?) yllätykseksi kuitenkin osoittautui jälleen kerran laadukaan tuntuinen PSN peli (tästä ei väitellä!)johon olisin valmis hinnan upottamaan. Pelin todella veikeä idea yhdistää fysiikan lait leikkisästi leikkiautoilla huoneeseen mitä eriskummallisimilla leluilla ja palasilla rakennetuilla ajoradoilla. Meininki on mitä hilpeintä ja nopeuden tunnettakaan ei pelistä puutu. Salaisuuksia on ripoteltu jo demossa kiitettävä määrä ympärille kenttää eikä pelaajaa pakoteta seuraamaan täysin oletettua reittä vaan rakoja kiitää muualle kentässä löytyy kyllä, ja mikäli ei niin mahdollisuus tönäistä ne muutavat este palikat pois tieltä löytyy yleensä aina. Kaiken tämän hauskuuden lisäksi peli viellä näyttää hyvältä! pyöreät objektit ovat pyöreitä ja kaunista vaikkakin yksinkertaistakin on kiva katsella. Tämä peli todella pistää jälleen harkintaan pankkikortin vaihtamisen osuuspankista sambo pankkiin jolloin psn transactiot onnistuisivat.

Ikävää kun Psn korttien saapumisesta eurooppaan ei ole vielä sen jälkeen kuulunut yhtään mitään vaikka maksumenetelmä on jo PSN palveluihin lisätty.

Ps3 Teemat

Tulen laittamaan tähän omatekoisia teemojani Ps3:lle. Sekä mahdollisesti myös kavereiden. Mutta älkää odottako näitä tähän kovin useasti tulevan sillä niiden teko on todella aikaavievä prosessi.

Teema [kuva teemasta]
Scarface Teema [1]

Call of Duty4: Modern warfare [arvostelu]

Alusta: Ps3, Xbox 360, PC
Pelaajia: 1-4 verkossa 2-16
Tekiä: Infinity ward
Genre: First person shooter (fps)

Vaikka, muutama viikko sitten teinkin FPS pelien tiuhasta julkaisutahdista pienen mielipide postauksen en voinut täysin ohittaa mahdollisuutta tutustua todelliseen 10/10 arvioita napanneeseen tekeleeseen. Tässä on oiva tapaus katsoa että kuinka hyviä nämä nyt sitten oikeasti ovat.
Sen joudun kyllä myöntämään että, olen kyllä positiivisesti yllättynyt kyseisen pelin laadusta.

Graafisesti peli on Ps3:n pelien kärkeä varmasti, tiuhassa toiminnassakin peli säilyttää varsin sulavan 60 fps;n (frames per second) menon. Alun treenaus jaksot ovat kuitenkin varsin laihoja suorituksia tällä osa alueella sillä ne tuntuvat jokseenkin keskeneräisiltä, mutta ajavat asiansa.
Heti ensimmäisen oikean tehtävän visuaaliset efektit miellyttävät toden teolla silmiä, veneen kannet lainehtivat vedestä sillä sää on todellinen hirmumyrsky. Pinnat kiiltelevät nätisti ja sotilaat liikkuvat ryhmissä uskottavasti. Valot luovat todella kauniisti varjot ympäristöön ja useasti todella hämmästyttävän sulavasti. Ympäristön tuhoutuminen on kuitenkin suoraan sanoen pettymys.
Monet räiskinnät nykypäivänä kun käyttävät fysiikan mallintavia ohjelmia jo liiallisuuksiin niin call of duty ohittaa tämän kohdan sieltä missä aita on matalin. Toki monet objektit lentävät normaalisti mutta paljon löytyy vielä niitä mitkä eivät liiku lainkaan vaikka kuinka ampuisi.

Pelattavuus on call of duty:n vahvuus. Ohjaaminen on todella miellyttävää ja tarkkaa. Mikäli tähtäys asento ei ole käytössä hahmot harvemmin osuvat juuri mihinkään, mutta tätä käyttäessä hahmot liikkuvat hitaammin ja tähtääminen onnistuu loistavasti. Tämä voi kuulostaa kankealta mutta sitä se ei ole, se tuo peliin lisää realistista tunnelmaa. Vaikeammilla vaikeustasoillakin ei tarkkuus ollut koskaan liian huono vaan kaikki jaksot olivat suhteellisen helposti lähestyttäviä.
Invertin saa laitettua tähtäämiseen joka on nykypäivänä pakko olla näissä peleissä sillä molempia tähtäin asetuksia käyttää moni pelaajista.

Musiikki pelissä on sitä perus juttua, se ei juurikaan pelaajaa hetkauta mutta antaa paikoitellen sen tarvittavan mausteen toiminnallisiin kohtauksiin mitä ne tarvitsevat. Siihen ei pelatessa juurikaan kiinnitä huomiota. Eikä musiikkia aina pelissä taustalla soi, moninpelissä tuleekin paikoitellen hieman häiritsevän kuuloisia hiljaisia hetkiä erityisesti hardcore search and destroy matseissa.

Yksinpelin kesto riippuu aika tavalla vaikeustasosta, hardened vaikeusasteella sain itse kulutettua siihen luultavasti semmoiset 10 tuntia, mutta uskon että helpolla tai normaalilla peli ei kestäisi lähellekään tuota. Tämä on harmillista sillä sen voi määritellä jo aika lyhyeksi ja moninpeleistä pitämättömille (näitäkin löytyy) voi tulla suhteellisen tyhjä olo läpäisyn jälkeen. Arcade moodi joka avautuu yksinpelin läpäisyn jälkeen ehkä lisää uudelleen peluu arvoa joidenkin silmissä mutta itse en löytänyt mitään netti ranking tilastoja joten tämä jää lähinnä todella vajaaksi ominaisuudeksi. Vihollisten tietojen, etsiminen jaksoista voi kannustaa useampia uudelleen pelaamiseen sillä niitä tarpeeksi kerätessä saa avattua varsin hauskojakin huijauskoodeja peliin joista vain osa antaa todellista ylivoimaa vihollista vastaan, muiden ollessa hauskoja visuaalisia muutoksia. Nämä tosin ovat hauskoja vain muutaman minuutin maksimissaan kukin.
Plussaa joutuu silti antamaan juonta hienosti kertovista kohtauksista jossa pelaaja näkee esimerkiksi presidentin teloituksen presidentin silmistä kuvattuna. Juoni on sitä peruskauraa mitä on Codeissa ennenkin nähty, ja jos jotain tästä joutuu sanomaan, niin on se keskikastia huomattavasti parempi mutta mitään DeusEx:iä ei raapaista edes pinnallisesti.

Moninpeli onkin pelin todellinen vahvuus vaikka yksinpeli on todella hyvin toteutettu kestostaan huolimatta. Arvojen kerääminen ei tunnu lähellekään niin puuduttavalta kuten esimerkiksi Warhawkissa jossa kenraaliksi yleneminen kestäisi luultavasti useita kuukausia normaalipelaajalta.
Tässä ylenemis nopeus on saatu sopivan nopeaksi eikä tässäkään silti olla liioiteltu, myös ase ja peli haasteet avattavilla lisäyksillään tuovat mukavasti lisämaustetta nettipeliin. Sotilasluokkia on muutama mutta parhaan saa aikaan tekemällä sen itse. Täten saa valita luokalle aseen, käsiaseen sekä kranaatit, ja kaksi erikoisominaisuutta kuten kestävämmän hahmon tai vaihtoehtoisesti tarkemman tai jopa vahinkoa tuottavamman. Nämä tuovat kivasti vaihtelua peliin. Pelimuotoja löytyy kiitettävän paljon vaikka itse jään hieman toivomaan vielä Hardcore team deathmatch pelimuotoa, sillä nykyään sen voi saada vain sattumalta team hardcoreen liittymällä. Perinteiset ei hardcore pelimuodot ovat silti mielestäni peliin hieman oudosti toteutettuja. Pelaajat kestävät useita laukauksia tappaa ja tämä tekee suuresta osasta aseista täysin hyödyttömiä muuta kuin hardcore matseihin. Monet tuntuvat kyseisessä pelimuodossa vain käyttävän räjähde ja vahvoja sarjatuli aseita. Puhumattakaan siitä että lisää kestävyyttä antava kyky on lähes pakollinen kyseisessä moodissa, puhumatta kyvystä tiputtaa kranaatti kuollessaan mikäli tappoja haluaa. Hardcore onkin moninpelin vahvempi puoli sillä kaikilla aseilla on kyseisessä moodissa vahvuudet oli ne sitten tarkempia tai järeämpiä. Hardcore pelillisesti tarkoittaa sitä, että pelaajat näe lainkaan paljonko ammuksia on, tai karttaa jossa pelaajat näkyvät. Hardcore matseissa myös yksilaukaus on useasti yksi tappo. Itseä häiritsee myös muutama hieman typerä lisä moninpeleihin kuten helikopterin kutsuminen kentälle tietyn kokoisen tappoputken saamisen jälkeen. Ps3:lla on myös ollut hieman ongelmia päästä peleihin mukaan, sillä pelaajia on odotettua paljon enemmän. Pelinkehittäjät ovat tosin jo tämän kimpussa ja parannusta on jo luvassa.

9-/10
Toisesta maailmansodasta nykypäivään onnistuneesti.

Uncharted Demo

Aluekoodien rantautumisesta eri mantereideiden Playstation kauppapaikkojen demoihin on pelätty jo erityisesti euroopassa jo jonkin aikaa. Uncharted peliä luultiin ensimmäiseksi peliksi joka omaisi aluekoodin peliin jääneen bugin takia. Naughty dog eli tietämättömille, pelitalo joka on Unchartedin sekä Jak pelien takana, kuitenkin huomasivat tämän ongelman ja korjasivat demon kaikkien saataville.

Onko tämä nyt sitten Sonyn virallinen myöntäytyminen kauppapaikkatileille, vaiko pelkän sisäisen pelitalon fanien miellyttämiseen liittyvä seikka? (jälkimmäinen onnistui hyvin sillä positiivisten kommentien tulva playstation blogiin varmasti miellytti myös naughty dogin työntekijöitä, ja kukaties muutama sata kopiota menee varmasti tämän myötä enemmän pelin julkaisun yhteydessä.

No joka tapauksessa pääsin itsekkin tuota kautta uncharted demon lataamaan.

Demo alkaa Nathan Draken lentäessä pienellä lentokoneella kohti viidakkoista saarta, kunnes ilmatorjunta tykit vaurioittavat lentokoneen lentokyvyttömään kuntoon. Molemmat tietysti hyppäävät lentokoneesta laskuvarjoen avulla mutta kantautuvat erilleen. Tämän jälkeen pelaaja pääsee tutkimaan ihan hyvän kokoista demo kenttää kaikessa rauhassa. Ohjattavuus toimii todella hyvin ja Nathan liikkuu hyvin elävästi ympäristössä pelaajan ohjattamana. Pelin kiipely kohtaukset tuovat lievästi mieleen Prince of persia pelin hyppelyt. Toiminta taas vaikutta hyvin paljon muutaman vuoden takaiselta freedom fighters peliltä. Toimintaa oli itselle hieman liikaa mutta mahdollisuus hiipimiseen ja vihollisten yksikerrallaan äänettömästi oman elämänsä päätökseen saattamisesta miellytti sillä pelkäsin jo pelin olevan yhtä tulitaistelua alusta loppuun.

Peli julkaistaan tämän kuun keskivaiheilla tai loppupuolella Amerikan mantereella, mutta peli ennättää eurooppaan vasta joulukuusen alle, tai no joulukuun alkupuolelle jos ajat mitä olen lukenut pitävät paikkaansa.

Call of duty4 hankittu

Vaikken mikään räiskintäpelien ylin ystävä olekkaan pystyn näistä silti nauttimaan. Tämän pelin ostoa miettisin pitkään ja hartaasti sillä arvosanat ympäri mediaa olivat todella korkeat. Joten päätin hypätä kelkkaan mukaan monen Konsolifinin pelaajan kanssa. Ensimietteet pelistä ovat kutakuinkin positiiviset vaikkei peli mikään täydellinen olekkaan. Sekä yksinpeli että moninpeli ovat rautaa joka onkin harvinaista fps peleissä. Juoni on suhteellisen tuore ja sitä kuvataan monen henkilön silmistä ja osa näistä ei selviydy lainkaan, tämä voi johtua myös pitkälti siitä että call of dutyn ensimmäinen osa pc:llä on jäänyt ainoaksi läpäisyksi sarjan aiemmista osista. Ps2:n räiskintä pelit eivät mitään kovia laatutapauksia ollut muutamaa vahvaa poikkeusta lukuun ottamatta joten näihin konsolituotoksiin en koskenut.

Pyrin tuomaan arvostelun tänne kunhan olen pelin läpäissyt ja moninpelin kunnolla läpi klaarannut.

2.0 käyttöjärjestelmä Päivitys PS3

Päivitys 2.0 info Tree Speech:

Lähde:
http://threespeech.com/blog/?p=699

Lainaus Three speech sivustolta http://threespeech.com/

"Following is the official press release from Sony on Firmware Update 2.00 (available for download 8 November). On top of the ability to turn the PlayStation 3 on remotely via the PSP, Version 2.00 also allows the creation of playlists in both the music and photo sections, giving users an opportunity to create unlimited music playlists, as well as sharing favourite photos in high definition.

Version 2.00 also allows for customisation of the XMB menu screen, with the ability to change the colour and brightness or to set a completely different custom theme. Moreover, there’s the addition of an Information Board on XMB to keep users up to date on the latest PlayStation news, the inclusion of a new PlayStation Network category and logo for easier navigation and Trend Micro Web Security, a free2, state of the art internet security system."

Tunne on vähän neutraali sillä en tältä mitään vapahdusta odottanutkaan. Mutta hienoja lisäyksiä silti vaikka monien odottama XMB pelin aikana uupuukin.

Englannin taidottomille (lol)
- Ps3 päälle Psp:n kanssa
- Musiikkiin ja kuviin soitto/näyttö listat.
- XMB valikon kustomointi väreillä, kirkkauksilla sekä teemoilla. (luultavasti saman kaltainen kuin psp:llekin tuli hiljattain)
niille jotka ei psp custom theme:stä tiedä mitään kuvia: http://boardsus.playstation.com/playstation/board/message?board.id=pspmedia&thread.id=236337[/url]
- Info osio josta näkee Ps3 aiheisia uutisia(?)
- Lisätty PSN kategoria (?)
- Trend micro web security, state of the art internet security system (nähtävästi jokin virus/palomuuri plekelle.)

Psp teemat

Psp:lle tuli jo muutama kuukausi sitten päivitys joka mahdollisti teemat. Tähän julkaistiin myös hetken myöhemmin editori joilla näitä pystyy tekemään.
Mikäli haluat Psp:llesi paremman teeman kuin alkuperäinen niin käyppä vaikka täältä latailemassa itsellesi muutama:

Teemoja

Teemat laitetaan PSP/THEMES/
kansioon jonka voi tuonne kätevästi tietokoneella luoda ellei teemoja suoraan psp:lle lataa jostain.

Niille jotka haluavat noita yrittää itse tehtä löytyy editori täältä:

PSP-Theme Editor

Ja tutoriaali (englanniksi)

Folklore F.A.Q

Tein noin viikko sitten, Folklore pelille oman Faq osaston Konsolifinin foorumeille.
Mikäli peli löytyy ja vastaan tulee ongelmia kannattaa vilkaista kyseinen Threadi jos vaikka sieltä vastaus kysymykseen löytyisikin.

FOLKLORE F.A.Q

Parhaat pelit jota kukaan ei ole pelannut osa2. Deus Ex: The Conspiracy

Alusta: PC, Ps2
Tekijä: Ion Storm
Pelaajia: 1

PC:llä edelleen maineikas ja monien mielestä edelleen paras first person shooter mitä on koskaan julkaistu. Peli on kylpenyt monissa hyvissä arvioissa ja kehuissa.
Kuitenkin kohtuullisen laadukas PS2 versio ei yltänyt läheskään samankaltaiseen suosioon vaikka uudelle alustalle astelikin. Itse olen pelin vetänyt Ps2:lla noin viisi kertaa läpi sekä useita kertoja puoleen väliin.

Peli kertoo nanotekniikalla super agentiksi pumpatusta JC Denton nimisestä henkilöstä joka on alkupuolella valtion puolella ja pyrkii eliminoimaan terroristit jotka varastavat ihmelääkettä harmaaseen kuolemaan joka kylvää New york:in kaduilla.
Peli ei ole aivan normaali FPS peli vaan siihen on sekoitettu System shock2:sen tapaan roolipeli elementtejä. Pistoolilla ampuminen on varsin tehotonta jos agentti ei ole kouluttautunut tähän, eikä myöskään hakkerointi onnistu. Kaikkia kykyjä ja taitoja pelissä ei voi maksimoida joten loppua kohden edetessä joutuu pelaaja hieman miettimään miten haluaa edetä hiipimällä, toiminnalla vaiko kiertämällä.
Peli oli myös ensimmäinen FPS peli jossa tekemisillä on lievä vaikutus juonen kulkuun ja siihen miten hahmot maailmassa reagoivat sinuun. Alkutehtävässä jos et tapa yhtään terroristia ja käyt naisten vessassa, toetaan pelaajalle että hän olisi voinut käyttää enemmän voimaa etenemisessä sekä pyytävät ettei hän kävisi enää naisten vessassa.

Harmi kyllä, Deus EX2 (PC, XBOX) oli totaalinen katastrofi faneille ja DeusEx3 on vain kaukainen haave joka toivottavasti toteutetaan vielä lähitulevaisuudessa.

KUVIA: IGN

Warhawk arvostelu

Alusta: PS3
Pelaajia: jaetulla ruudulla 2-4, 32 netissä

Hieman yllättävästikin PS3:n ehkä moninpeli kuninkaaksi pompannut Warhawk, on tällä kertaa arvostelun aiheena. Kyseistä peliä on tultu pelattua hyvinkin aktiivisesti tässä kolmen kaverin kanssa, ja antoisaa sotimista on ollut tähän mennessä.
Peli on täysin suunnattu moninpeliin, joten yksinpeliä ei pelistä löydy
Ja tätä voi harrastaa joku yksin verkossa maksimissaan 32 pelaajan matseissa tai sitten kavereiden kanssa nelinpelinä keskenään sekä jaetulla ruudulla neljä pelaajaa verkossa.

Pelissä soditaan hieman Battlefield pelien tapaan laajoilla alueilla joissa pelaajat voivat perinteisen kävelemisen sijaan ottaa aleensa jeepin, tankin tai lentokoneen.
puolustaville pelaajille löytyy sitten taas erilaiset tykkitornit jotka ovat suunnattu lähinnä ilmatorjuntaan mutta soveltuvat myös maalla kulkeviin kohteisiin vallan mainiosti. Tähän toivoisi kuitenkin hieman vielä lisää variaatiota, sillä valintoja on silti hieman vielä liian vähän. Kenttiä joissa voi sotia löytyy noin 5 kappaletta. Tähänkin toivoisi muutamaa mappia enemmän vaikka erilaisia koko vaihtoehtoja näistä jaksoista löytyy.

sotiminen verkossa on todella kivutonta, alun opettelun jälkeen pelaaja pystyykin nauttimaan täysin mitoin laajoista ja paikoitellen todella hektisistä taisteluista ilman minkään laista viivettä. Pientä häikkää on pelitilastojen sekä Sonyn Ranking servereiden kanssa ollut mutta nämä tullaan korjaamaan piakkoin ilmestyvällä kahdella päivityksellä.

Musiikki puolella kaipaisi hieman parannusta, sillä muutamaan otteeseen on mieleen tullut radion pistäminen päälle kun ainoa noteeraamisen arvoinen ääni taisteluissa tuntuu olevan konekiväärin pauke. Toki Medal of honor maiset sota melodiat toimivat jonkin aikaa mutta vaihtelua kaipaisi tähänkin. Toivottavasti Ps3 järjestelmä päivitysten myötä ilmenisi parannuksia tähän puoleen tulevaisuudessa.

Arvosana: yksin netissä: 8½/10 splitscreen:inä netissä: 10/10

The eldersrolls: Oblivion Pc versio.

Tulipas tänään lainattua kaverilta, oblivion pc:lle nähdäkseni kuinka hyvin se siinä pyörisi, ja hyvin hän se siinä pyöri halpisnäyttikselläkin. Tietysti omistan kyseisen pelin myös PS3:lle, mutta halusin kokea myös modi puolen pelistä sekä testailla shiverin isles lisäpakettia ennen kuin se Ps3:lle saapuu. En silti vielä ole päättänyt GOTY version hankkimisesta sillä hinta houkuttelee kyll aika tavalla PC version osalta.

Räiskintä pelien vallankumous?

Jos videopelejä tänäpäivänä harrastaa, ei voi olla huomaamatta nykyisten konsolien tulevan pelikirjaston yksipuolisuutta. Suuri osa näistä on ensimmäisestä tai kolmannesta persoonasta kuvattuja räiskintä pelejä. Tämä on hyvin huolestuttavaa henkilöille kuten minä, joka haluaa omasta pelikirjastostaan mahdollisimman värikkään. Tässä kohtaa joudun antamaan Wii:lle kyllä pisteet kotiin, sillä kyseessä on ainoa pelikone jonka tuleva peli valikoima vaikuttaa hyvinkin värikkäältä, mutta edelleen monet tulevista peleistä ei miellytä Hardcore pelaaja (Pelaajia jotka pelaavat normaalia enemmän ja vaativampia pelejä) vaan Nintendo kaartaa ehkä liikaakin satunnaisiin pelaajiin.

Kaiken lisäksi nämä saavat kaikki amerikkalaisesta mediasta (Amerikkalaiset ovat tunnetusti kovia räiskinnän ystäviä) hyviä arvosanoja ja myyvätkin paljon. Onko siis tulevaisuus Wii:tä lukuun ottamatta pelkkää räiskintää? vai saammeku samoissa määrin myös laadukkaita hack and slash, seikkailu, toiminta, tasohyppely, tappelu, auto, puzzle yms yms pelejä vai onko konsolit ja tietokoneet useiden räiskintä pelien sota tanner.

Uusi ominaisuus

Nyt pystyt valitsemaan sivun oikeasta osasta Ps3, Wii sekä käsikonsoli osiot.

Parhaat pelit jota kukaan ei ole pelannut: Osa1

Tässä osiossa tullaan käsittelemään aina pelejä jotka ovat hautautuneet massan mukaan vaikka pelit ovat olleet loistavia asiassa jos toisessakin.



Alusta: Ps2
Tekijä: KONAMI
Pelaajia: 1
Genre: Seikkailu

Shadow of memories on Konamin poikkeama metal gearien mailmasta seikkailupelien mailmaan. Peli julkaistiin aikoinaan Ps2:n julkaisun aikoihin eikä se saanut tämän vuoksi tarpeeksi julkisuutta vaikka kyseessä olikin poikkeuksellisen hyvä seikkailupeli ja vielä tuorella alustalla. Itse pidän juonta edelleen yhtenä parhaana videopeleissä koskaan vaikka siinä on vielä jätetty kirjojen tavoin paljon pelaajan harteille erityisesti loppuraktaisuja miettiessa joita löytyy 5+1.
Peli rantautui loppujen lopuksi kolmelle alustalle jotka ovat Ps2, Xbox sekä PC.
Mutta jatko osasta ei ole puhuttu joten peli ei nähtävästi tuottanut pääomaa riittävästi massaan hukkumisensa takia.
Mikäli pelin näet mille tahansa kyseisistä alustoista kannattaa peli ehdottomasti hommata. Sitä ei nimittäin saa enää juuri mistään.
Peli kertoo Eike nimisestä nuoresta miehestä joka kuolee tarinan alussa, mutta tuonpuoleisen porteilla hän saakin mahdollisuuden estää kuolemansa. Tästä juoni sitten lähteekin liikkeelle mahtavan pääteema musiikin tahdittamana. Peli on kuitenkin pelattavissa läpi hyvinkin nopeasti mutta uudelleen peluu arvoa löytyy 5 lopun myötä.

[Arvostelu]Monster Hunter: Freedom2

Taskukokoinen hirviö metsästys jatkuu.


Ennen arvostelua sanottakoon että tästä lähtien pyrin olemaan kriittisempi arvioissani, sekä kenties samalla nostamaan näiden laatua tarkemmilla tausta tiedoilla sekä tekstillä.


Ennen arvostelua sanottakoon että tästä lähtien pyrin olemaan kriittisempi arvioissani, sekä kenties samalla nostamaan näiden laatua tarkemmilla tausta tiedoilla sekä tekstillä.

Alusta: PSP
Genre: Roolipeli
Pelaajia: 1-4
Nettipeli: EI
Huom: Xlink kai ohjelmalla ja tarvittavilla varusteilla nettipelikin onnistuu

Capcomin suosittu roolipelisarja on saatavilla nyt myös Euroopasta. Toisin kuin voisi odottaa, ei sarja ole saavuttanut samankaltaista mainetta täällä lännessä. Pelisarjasta kuulee lähinnä fanipiireissä ja arvostelutkin ovat heitelleet viitosesta kahdeksikkoon. Pelaajat ovat kuitenkin pääosin pelistä pitäneet ja näiden arvostelu sivustoiden kommenteissa ja käyttäjä arvioissa voi näkyä hyvinkin positiivisia arvosteluita. Pelisarja on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.
Japanissa kuitenkin Peli Triplasi Psp:n myynnit ja tuotti huikeita myyntejä Capcomille

Pelissä pelaaja asetetaan hirviö metsästäjän saappaisiin, jonka ulkonäön, nimen ja äänen saa pelaaja päättää itse. Tähän ei kuitenkaan mitään suurta aikaa kannata kuluttaa sillä hahmon ulkonäkö perustuu pitkälti sen varaan mitä varusteita hänellä on päällänsä. Pelin idea voi yllättää monet pelaajat jotka ostavat pelin luullen sitä perinteiseksi japanilaiseksi roolipeliksi, mutta tässä ei voitaisi enempää mennä metsään. Mitään pääjuonta ei ole, ja pelaajan eteen heitetään useita kymmeniä tehtäviä toisensa perään. Tehtävät koostuvat lähinnä tietyn pomohirviön tappamisesta, tietyn määrän normaali hirviöitä tappamisesta, sekä tietyn tavaran keräämisestä. Tätä on kuitenkin saatu monipuolistettua erityisilmastojen eloonjäämiseen liittyvillä tempuilla. Viholliset voi nylkeä lihoiksi ja turkeiksi, mineraaleja voi louhia, kasveja voi poimia, ötököitä voi napata sekä sieniä voi poimia. Kaikki tämä voi monelle herättää mmo peleistä tutun keräily puumin.
Peli on kuitenkin hyvin vaikea aloitteleville hirviön metsästäjille ja pelin perusteisiin opettava tutoriaali on tuskallisen pitkä. Pelin pelkkä yksinpeli voi kuitenkin alkaa puuduttamaan muutamien tuntien jälkeen jos ei moninpeliä pääse harrastamaan mutta parhaimmillaan voi pelistä saada jopa 1000 tunnin moninpeli eepoksen. Hirviöiden metsästys, saavutuksien vertailu, toisten auttaminen sekä tehtävien suorituksen huomattava helpottuminen tekee moninpelistä kultaa tässä pelissä.
pelin verkkopelin puuttuminen on kuitenkin paha moka capcomilta näinkin moninpeliin painottuvassa pelissä.

Hahmon ohjaaminen taistelussa on todella epätarkkaa, puolet ajasta löytää pelaaja itsensä huitoessa aseillaan ilmaa, tai ottaa osumia kääntäessä kameraa mahdollisimman hyvään suuntaan. Tämä tulee viemään aloittelijoilta hengen muutamaan otteeseen kunnes siihen tottuu. Pelissä olevista aseista en suosittele aloittelijoille suurinpia aseita alkuunsa näiden käytön hankaluuden takia, esimerkiksi Suuri painava Great sword, vie osaamattomissa käsissä vain hengen käyttäjältään.
Kankeat kontrollit sekä kameran saa kuitenkin harjoittelemalla toimimaan siedettävästi.

Vaikeus taso pelissä on todella korkea, itselläni meni usea kerta ennen kuin sain ensimmäiset pomo hirviöt teurastettua. Alku on vielä kaikenlisäksi todella hidas ja uusia tehokkaampia aseita joutuu toden teolla vääntämään alku tehtäviä uusimalla sekä materiaaleja keräämällä. Mutta vauhtiin päästessään pelin vaikeus taso vaihtelee vaikeasta helppoon riippuen täysin tehtävästä. Suuret lohikäärmeet aiheuttavat kirosanojen tulvaa, mutta helpommat pomovastustajat taas miellyttävää haastetta. Keräämiseen ja hirviö metsästykseen liittyvät tehtävät ovat sitten taas todella helppoja.
Metsästäjien killan tehtävät ovat pelin perustehtäviin verrattuna todella vaikeita, mutta mikäli kaveripiiristäsi löytyy saman pelin omistajia, helpottuu näiden läpäisy runsaasti. Suosittelen myös Wifimaxin ja Xlink kain kautta tapahtuvaa moninpeliä mikäli ei pelkää pientä säätämistä tietokoneella.

Visuaalisesti kyseessä on ehdottomasti Psp:n parhaimmistoa hipova peli, kauniit maisemat ja hyvin toteutetut sää efektit tuovat peliin hienon tunnelman. Putkiverkostoilta tuntuvat jaksot hieman harmittaa, mutta pelin käsitellessä samaan aikaan kaikkien näiden tietoja kuten pomo vastustajan sijaintia sekä toisten pelaajien vaikutusta niin tuntuu nämä paljon yhtenäisemmiltä kuin mitä antaa olettaa. Musiikki on pelissä hieman taka-alalla mutta erityisesti korvakuulokkeilla pelatessa ympäristöstä kuuluvat äänet tuovat tunnelmaa sekä auttaa pelaajaa mainiosti

Yksinpeli: 7+ Moninpeli: 8½

Miinukset
- nettipelin puute.
- kankeat kontrollit ja kamera.
- yksinpeli voi käydä yksitoikkoiseksi.
- Hunter arvon nostaminen yksin voi olla liiankin haastavaa.
- Vaikeustaso (ei heikkohermoisille)

Plussat
+ Tolkuttomasti pelattavaa ja kerättävää antaa pelille pitkän elinkaaren.
+ Mahtava moninpeli.
+ Paljon valinnan varaa haarniskoissa sekä aseissa.
+ peli ei aja grindaamiseen sillä kokemus tasoja ei ole.
+ Omaperäinen idea.
(+ Xlink kai korvaa nettipeli puutteen.)

Folklore julkaisu päivä lähestyy

Folklore



Tässä eräs peli jota olen jo jonkin aikaa odotellut, peli on saanut vaihtelevia arvosanoja ympäri mediaa mutta jo demon perusteella tämä peli tuntui pakko hankinnalta. Peli sekoittelee Seikkailua, toimintaa sekä roolipelielementtejä keskenään ja tähän kuorrutettuna vielä synkkä täysin uudenlainen fantasia mailma hahmoineen sekä kiehtova mysteerinen juoni niin mikä voi mennä pieleen?

Mutta 10.10 pelin pariin.

Ps3 hinta alenee euroopassa.

Viime aikoina on paljon kuultu huhuja 40gt Playstation3 konsolista. Nämä huhut kävivät toteen sonyn julkistaessa koneen viimeviikolla virallisesti. Tämä uusi Playstation3:sen versio on suunnattu erityisesti niille jotka haluavat konsolin kohtuu hintaan eivätkä välitä taaksepäin yhteensopivuudesta. Kone sisältää kaiken saman mitä 60gt versio paitsi usb paikkoja on enää 2, kortinlukijat puuttuvat sekä kone ei ole kykene toistamaan lainkaan Ps2:sen pelejä.

Myös 60gt version starter paketit saivat alennusta hintaansa tämän julkistuksen yhteydessä.

40gt version suositus hinta euroopassa on 399€ (suomessa laite tulee maksamaan 479€)
60gt versio taas putoaa 499€ (suomessa 599€)

hyvin tulivat hinnat alaspäin, ainakin muualla euroopassa jossa laite myy suositus hintaansa tai muutaman kympin päälle. Suomessa tuo 599€ voi edelleen olla liian suuri kolaus lompakolle.

Kuvia ja lisää löydät: Konsolifin uutinen

Warhawk hankittu.

Nyt kun peli vihdoin saapui Levyn muodossa kauppaan päätin kipaista sen tietysti hakemassa. Peli on todellakin hauskaa ja paikoitellen hektistäkin menoa. Kyseessä on siis vain moninpeliksi tarkoitettu sotapeli joka apinoi hieman batlefieldiä mutta parantaa mm olemalla sulavampi, nopeatempoisempi sekä varmasti myös hauskempi.
Mikäli ps3 löytyy on tässä ehdoton pakko ostos kaikille moninpeleistä ja räsikinnästä pitäville.

Monster Hunter FREEDOM2 lisätty peli kokoelmiin.

Näin koulun alkuun ajattelin lisätä psp pelieni määrää taas yhdellä valio yksilöllä. Pelillä joka kulkee nimellä Monster hunter freedom2. Se miten päädyin tähän peliin oli selvä, ympäri nettiä kehuttu ja japanissa myyntiennätyksiä rikkonut roolipeli kun vain tuntui pakko hankinnalta omaan hyllyyni.

Pelin teema pohjautuu pitkälti hirviöiden metsästämiseen. Mutta pelissä on paljon muutakin kuten kalastusta, vilelyä, malmin kaivuuta, ja hyönteisten metsästystä.
Näistä saatavia esineitä käytetään aseiden, esineiden ja parannus juomien tekoon.
Pelissä ei ole juurikaan omaa juonta, mutta tehtäviä löytyy laajasti ja nämä kattavat tekemistä sadoiksi tunneiksi. Moninpeliin pääsen tutustumaan kunhan Wifi-max ennättää lähimpään postin toimistoon.

Heavenly Sword - arvostelu

Kauan jo suuren Hypen valtameressä kellunut Heavenly sword on vihdoin saapunut kauppoihin. Monille herääkin kysymys siitä, että onko se hypensä arvoinen vai pelkkä huono kopio God of war pelisarjasta. Itselle en myönny täysin kumpaankaan.

Heavenly sword kertoo tarinan Nariko nimisestä naisesta, josta syntyessään odotettiin taivaallista soturia joka vapauttaisi vihdoin klaanin taivaallisen miekan suojelemisen taakasta. Taivaallinen miekka kun oli saastuttanut maata jo pitkään itsekkäiden kuninkaiden/soturien metsästäessä sitä omiin tarkoituksiin. Miekkaan käyttö on kielletty jopa klaanin jäseniltä sillä se joka miekkaan tarttuu sillä surmatakseen huomaan hetki hetkeltä miekan vievän omaa elinvoimaansa ja loppu on se mitä odottaisikin, kuolema. Alun tapahtumien seurauksena joutuu Nariko kuitenkin tarttumaan säännöistä huolimatta Taivaalliseen miekkaan pelastaakseen ystävänsä ja kostaakseen miekkaa havittelevalle hirmu hallitsijalle.

Pelin kontrollit ovat sitä mitä hack and slash peleissä yleensä, mutta höystettynä parilla pelimekaniikkaa paljon syventävällä elementillä. Pelimekaniikka perustuu perinteiseen kahden lyöntinäppäimen käyttämiseen, mutta tätä on nerokkaasti monipuolistettu kolmella eri asevaihtoehdolla joita voi vaihtaa lennosta.
-
[L1] Näppäimen avulla taivaallinen miekka, muuttuu god of war maiseksi ketju aseeksi jonka avulla Nariko pystyy lyömään normaalia kauemmas. Tämä aseen muoto on varsin tehokas apu mikäli pelaaja joutuu täysin saarretuksi sillä ketjujen hyvin 360* asteiset hyökkäykset antavat pelaajalle mahdollisuuden rauhoittaa tilannetta.
Aseen toimii myös pidemmän kantaman aseiden torjuntaan kuten jousien.
Ase kykenee myös heittämään ympärillä olevia objekteja vihollisten niskaan, ilman että Nariko niitä nostaisi.
-
[L2] Taas on voima asento joka tekee aseesta kahden käden raskaan mutta tehokkaan miekan. Tämä on varsin käytännöllinen isompiin vastustajiin kun haluaa tehdä mahdollisimman korkeaa vahinkoa. Myös useat voimakkaat puolustuksen murtavat liikkeet antaa hyvän syyn käyttää asetta isompiin vastustajiin. Ase myös pakkaa tappamaan useita heikompia vastustajia yhden lyönnin voimalla joten kannattaa miettiä lopettaako isku sarjan lyöntisarjaan vaiko jättikokoisen miekan raa’alla voimalla. Tämä on myös ainoa ase Voimakkaiden iskujen vastaamiseen vasta hyökkäyksellä.
-
[Perus asento], jota pelissä kutsutaan vauhtiasennoksi kattaa kaksi pienempää miekkaa, joilla useimmat pelaajat luovat omaa kuolon tanssiaan taistelukentällä. Tämä on monelle se perus tyyli jolla suurin osa pelin vastustajista kaadetaan, vaikka muillakin tämä tietysti onnistuu. nopeat keskivahvat lyönnit kevyen puolustuksen rikkovat liikkeet nostavat tämän tyylin käyttö arvoa monissa tilanteissa. Tällä tyylillä saa myös pelin yleisimmät hyökkäykset iskettyä kumoon vastahyökkäyksellä, jonka pitäisi olla viimeinen piste sille miksi tätä muotoa kannattaa oppia soveltamaan.

Näiden kolmen tyylin käytön sekoittaminen taistellessa on avain voittoon.
Tietysti ei kannata unohtaa pelin uutta lähestymistapaa torjumiseen joka tapahtuu automaattisesti kun Nariko ei hyökkää. Täten kannattaa koko ajan pysyä valppaana ja harkita minkälaisella vauhdilla vihollisia niittää. Lyöntisarja systeemi pelissä antaa anteeksi paljon juuri tämän systeemin takia, joten lyöntien ajoittaminen hetkiin jolloin vihollinen ei lyö on avain sana jos haluaa selvitä mahdollisimman vähillä naarmuilla.


Graafisesti peli on Ps3:n kärki kastia, pelin kauniit ympäristöt todella näyttävät hieman esimakua siitä mitä Ps3:lta voi odottaa lähitulevaisuudessa. Hahmot ja niiden liikkeet ovat kaikki hyvin inhimillisiä kiitos oikeiden näyttelijöiden liikkeen kartoittamiseen tarkoitetun tekniikan. Graafisella osa alueella pelissä on kaikkea muuta kuin säästelty, jopa kaukana olevat rakennukset omaavat tarkat tekstuurit ja mallit. Hahmojen kasvot ihohuokosineen ja kiiltoineen ottavat jälleen askeleen kohti realismia. Ehdotonta silmä karkkia alusta loppuun.
Pieni muotoista kuvan särinöintiä on silti havaittavissa, mutta tätä ei juurikaan huomaa edes 1000 vihollisen vilistäessä ruudulla.

Äänimaailmaan ollaan satsattu paljon, äänten on sanottu vievän jopa 10gt Ps3:n käyttämästä Blu-ray kiekosta. Tämä sisältää monen maan ääninäyttelyt kuten jopa suomen jolla pelin läpäisin mielenkiinnosta ensimmäisellä kertaa. Pakko myöntää että kyllä hymy tuli naamalle muutaman kertaa kun kuulee vihollisten kommentoivan suomenkielellä ja välillä jopa äänellä joka on tuttu lapsuus ajan piirretyistä.
Lentävän ketun ääninäyttelijälle kyllä peukku pystyyn.
Musiikki puolella on hyvin itämaalaisen teeman omaavia sävellyksiä, nämä eivät kuitenkaan ole mitään mielen painuvimpia melodioita vaan kaunista taustamusiikkia suurimmilta osin.

Pelin heikoin osa alue on kuitenkin sen kesto, perus vaikeus asteella pelin voi läpäistä noin viidessä tunnissa, joka varmasti kääntää monet pois pelin kopan luota jos siinä lukee se nykyään liiankin yleistynyt 69€. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että peli ei omaisi uudelleen peluu arvoa, sillä pelissä on paljon avattavaa sekä toinen vaikeus aste. Tämän kaltaiselta peliltä silti odottaisi vähintään sitä 4:jää vaikeus astetta kuten Ninja gaidenissa tai God of war peleissä, tämä voi olla esteenä sille ettei pelille tule DMC kaltaisia fani pohjia jotka pelin saavutuksilla pokkailisivat toisilleen keskustelu foorumeilla. Avattava lisä sisältö ei välttämättä kyllä päätä huimaa sillä kaikki on tarjolla jo ilmaiseksi jopa PS storesta jos nuo videot haluaa. Mutta esim.: tuleva Home palkintoineen kannustaa 3 merkin suoritukseen jokaisessa jaksossa.

8½/10
Lyhyt mutta mahtava hack and slash elokuvamaisella toteutuksella sekä vahvalla taistelu systeemillä, peligenrestä pitäville.

Super Paper Mario Wii hankittu

Tai pikemminkin saapunut talouteen, sillä sisareni pelihän tuo on tällä kertaa.
Mutta peli herätti ensimmäistä kertaa kiinnostusta Pelaaja lehden arvostelun jälkeen ja meinasin itse kyseisen pelin hankkia mutta sisareni ehti ensiksi. Noh mitäpä tuosta nyt sitten kun pelin läpäisy onnistuu joka tapauksessa.

Aluksi hirvittelin pelin epätarkkuutta joka oli aika suttuista, mutta onneksi tämä herätti epäilyksiä ja kävin laittamassa 480p:n takaisin päälle jonka pikkusisko oli vaihtanut. (wii sijainti vaihtelee paikoitellen ja samoin telkkari)

Mutta tämän säädön jälkeen näytti pelin paperiset maisemat jo paljon paremmilta. Pelin huumorille täytyy kyllä antaa plussaa näin ensimietteiden lomassa jo.
Enemmän pelistä kunhan olen sitä pelannut tarpeeksi.

Heavenly sword hankittu

Tänään tuli haettua Heavenly sword täyttämään PS3 Pelivalikoimaa entisestään.

Ensimietteitä:

Peli alkaa god of warin tapaan lopusta, jossa Nariko (päähenkilö) taistelee tuhatpäistä vihollisarmeijaa vastaan yksin taivaallisen miekkansa kanssa, kunnes miekka ehdyttää hänestä kaiken voiman jonka jälkeen peli alkaa ja kerrotaan mikä johti Narikon tähän tilanteeseen.

Peli on hyvin näyttävä ja puheet loistavista välianimaatioista pelimoottorilla eivät todellakaan ole liioiteltuja, ne nostavat ihmismäisillä liikkeillä ja kauniilla grafiikalla sen verran rimaa korkeammalle uuden sukupolven peleissä että ei sitä voi kuin ihastella. Ohjattavuus soveltuu käteen hyvinkin pian sillä se ei kamalasti eroa muista saman genren peleistä, paitsi ehkä 3:lla lennosta vaihdettavalla taistelu tyylillä tai pikemminkin asetyypillä.

Loistavaa menoa ollut tähän asti lisää kunhan olen peliä enemmän pelannut.

Katsaus Wii:n suuntaan

Wiille en ole vielä löytänyt paljoa itse kiinnostavia nimikkeitä vielä, tällä en tarkoita että kyseiselle alustalle ei jo hyviä nimikkeitä löytyisi.

Tällä viikolla kauppoihin saapui jonkin verran ostohaluja herättävä Paper Mario ja Pelaaja lehdessä hyvän arvosanan saanut Trauma center vaikuttaisi myös sillä se edustaa kärkipäässä Nintendon uutta suuntausta pelimailmalla.

Mario Galaxy, Final fantasy CC:CB ja Metroid Primen julkaisu jen lähestyminen lämmittää mieltä. Erityisesti tuleva Final fantasy titteli joka toivottavasti on ensimmäinen kunnon Final fantasy nintendon konsolilla pitkään aikaan. Mario Galaxykin luultavasti toimittaa hieman täytettä Mario sunshinen jättämään aukkoon jota pidettiin loistopelinä muttei niin mullistavana kuin Mario64 aikoinaan. Metroid Prime tuo varmasti AAA räiskintää Wii pelaajien hyppysiin mitä arvosteluista on jo lukenut.

Loppuvuosi on pelaajien kulta aikaa, tulisi se joulu jo äkkiä :)

Loppuvuoden pelivyöry

Monella Ps3 omistajalla voi olla lompakko kovassa käytössä kun vuoden viimeinen neljännes lähestyy. Ps3:lle aloituksen Warhawk jonka blueray versiota joutuu vielä tovin odottamaan.

Tässä hieman mitä pelaajat odottavat:
(linkit johtavat konsolifinin sivustoijen pelien julkaisu-tietokantaan.)

PS3

Heavenly sword
Warhawk (Blu-Ray)
Colin Mcrae Dirt
Folklore
Lair(arvosanoista huolimatta)
Eye of Judgement
BlackSite: Area 51
Stranglehold
Army of two
Half life2 OB
HAZE
Kane & Lynch: Dead Men
Assasins Creed
Uncharted
Unreal touranment 3

PodCast yleistyvä villitys

Nykyään on jo yleistä, että Mp3 soittimista ei kuunnella vain musiikkeja vaan myös ympäri mailmaa nyt valloittavia Podcast lähetyksiä tai parempi sana kuvaamaan olisi enemmänkin ladattava talkshow. Tässä tapauksessa aiheena on peliaiheiset talkshowt eli näiden ideana on siis peli median arvostelijoiden ja kehittäjien keskustelua tulevista ja nykyisistä peleistä sekä pelimailman tapahtumista.

Psp on mitä mainompi työkalu näiden kuuntelemiseen mutta nimensä mukaan myös aplen soittimet ovat tähän kykeneviä.
Joten ottakaa nyt Psp:stä kaikki irti ja napatkaa RSS lukijaan muutama linkki josta näitä ladata. Itse olen jo aloittanut kuuntelmemaan mm Imsomniacin, Gamespotin, IGN;n lähetyksiä.

IGN Podcast
Linkki

Gamespot Podcast (the hotspot)
Linkki

Insomniac
Linkki

Locoroco Cocoreccho PS3 interaktiivinen näytönsäästäjä jo ensiviikiikolla.

Enemmän tietoa tästä:
Computerandvideogames.com

Katso myös Konsolifinin ensimietteitä pelistä:
Konsolifin blogi

Ghost recon: advanced warfighter2 (GRAW2) arvostelu

Ensinnäkin haluan onnitella tekijöitä ja pelin julkaisijoita hyvästä playstation store Demosta joka sai minut ostamaan tämän pelin.
Toiseksi, En ole kamalasti harrastanut taktisia räiskintöjä ennen tätä peliä joten niiden saman kaltaisuudesta voin jo näin aluksi sanoa, ettei minulla ole kokemusta. Socom navy sealsin ensimmäinen osa on läpäisty helpoimmalla, ja jotain aiempaa Ghost reacon:ia on tietokoneella tullut pelattua. Myös Graw:in ensimmäistä osaa en ole kokeillut joten olen täysin kykenemätön sakottamaan jos peli on liaan samankaltainen. Noin nyt on omat aloitus sanat ennen arvostelua puhuttua joten sitten itse arvosteluun.


Juonellisesti Graw2 aloittaa siitä mihin ensimmäinen osa loppui ja tämä on jokseenkin Ps3 pelaajille varmasti hieman sekavuutta tuova tekijä, kun aiempaa GRAW peliä ei Ps3:lta löydy. Tämä ei kuitenkaan dramaattisesti tee juonesta epäkiinnostavaa tai pilaa ykkösen juonta sillä päähenkilöä lähinnä onnitellaan hienosta työstä ja pahoitellaan että häntä tarvitaan vielä.
Pelin juoni sijoittuu lähitulevaisuuteen vuoteen 2014 jossa yhdysvallat taistelevat meksikolaista kapinallis-armeijaa vastaan, Ghost yksiköille annetaan 72 tuntia aikaa estää kapinallisia saapumasta yhdysvaltojen maille. Pelaaja ohjaa ensimmäisestä osasta tuttua(?) sankaria Scott Mitchell:iä joka sattuu myös olemaan Ghost ryhmän johtaja.

Pelin perus idea on saattaa pelaaja kriisi/sotatilanteeseen ja hänen avukseen annetaan vasta nykypäivänä prototyyppi asteella olevia tulevaisuuden aseita ja laitteita. Mistään plasma tykeistä ei kuitenkaan ole kysymys vaan ihan oikeasti kehitys asteella olevista aseista joten realismia on pyritty lisäämään tällä tavalla.
Peli lähestyy toimintaa taktiselta näkökannalta joten vihollistulelta on paras suojautua erityisesti vaikeammilla vaikeus asteilla. Suosittelen aloittamaan normaalilla vaikeus asteella sillä helpoin vaikutti antavan anteeksi aivan liikaa.
Tiimin ohjaus on helppoa ja yksinkertaista, mitään Scomin kaltaista monimutkaista valikko kahlausta ei joudu tekemään vaan komennot pysyvät yksinkertaisissa mene tuonne, seuratkaa, tuli vapaa sekä tuli seis komennoilla pystyy aivan loistavasti ohjaamaan tiimiä tilanteessa kuin tilanteessa. Tekoäly on tiimi tovereiden kohdalla ainakin mallikasta vaikka välillä jokin objekti tuntuu olevan täysin ylitse pääsemätön este.


Kontrollit tulevat tutuksi jo ensimmäisen pelitunnin aikana, hahmo liikkuu luonnollisesti ja kamera kulma pysyy aina tasaisesti hahmon selän takana resident evil 4:sen tutuksi tekemästä kuvakulmasta. Maahan heittäytyminen kiivaassa tulitaistelussa toimii hienosti samoin seinää vasten painautuminen ja sen takaa ampuminen on toteutettu erinomaisesti. Muiden käskytys on myös nopeaa kiitos viiden napin systeemin jossa kahdella voi selata ketä käskyttää ja muut on jaettu jo aikaisemmin ylhäällä mainituille komennoille.

Musiikeista on pakko antaa plussaa pelille, monet kohtaukset ovat musiikin takia kuin jostain korkean budjetin omaavasta sota elokuvasta. Nämä musiikit sijoittuvat lähinnä kohtauksiin sekä välivideoiden välille.
Aseet kuulostavat siltä miltä niiden odottaisikin kuulostavan ja räjähdykset omaavat sitä tarmoa mitä niiden kuuluukin.

Visuaalisesti peli on näyttävä ja useassa kohtaa jääkin katselemaan hienoja ympäristöjä, erityisesti lentäessä kaupunkien yli tai ollessa auton kyydissä, mutta myös kesken tehtävän jää ihmettelemään hienoja varjostuksia ja auringon valon tuomaa tunnelmaa. Tässä en silti voi olla rokottamatta erästä Ps3 peleissä tällä hetkellä ehkä liiankin yleistä ongelmaa nimeltä ruudun päivitys. Monesti tulee kohtauksia jossa tulee joko massiivisia räjähdyksiä tai vihollisia on kentällä normaalia enemmän, niin pelin ruudun päivitys alkaa tökkiä ikävästi. Viimeisessä jaksossa viimeisimmissä kohdissa tämän todisti ehdottomasti parhaiten, myös räjähtävä kirkko toi ongelman erityisen hyvin esille. Tämä onneksi jää suhteellisen harvinaiseksi eikä siitä muodostu ongelmaa pelille joten sen voi antaa helposti anteeksi.

Pelistä löytyy myös muutamia omalle osalle osuneita pahoja bugeja, kuten esimerkiksi ase/tiimi valintojen jälkeen tuleva lataus ruutu ajaa noin 25% todennäköisyydellä Ps3:n uudelleen käynnistykseen. Moninpelissä 4 ruudun jaetun ruudun mittelöissä tuli esiin että tähtääminen alkoi oudosti nykimään pelin muuten pyöriessä sulavasti.
Tämä voi myös johtua siitä että 2 ohjaintani joilla tätä tuli vastaan ei ole sixaxis ohjaimia vaan dualshock ja chill-stream. Nämä ovat silti toimineet muissa peleissäni moitteetta joten pelin piikkiin menee.

Nettipelaaminen on nautinnollista, mutta Resistance: fall of man:istä jäädään kauas mitä tulee lobbyyn, ja ongelmat sijoittuvat lähinnä siihen että peliin pääsy voi usein edellyttää vanhan 15 minuutin matsin päättymistä tai sitten peli omaa vain muutaman pelaajan.
Myös pari muutakin herätti moninpelissä kysymyksiä kuten pelin ylläpitäjän lähteminen joka kaataa matsin siihen paikkaan pakottaen kaikki hakemaan uutta matsia muualta. Moninpeli on kuitenkin kehujensa arvoinen sillä taktinen räiskintä lukemattomalla asemäärällä ja 36:lla jaksolla tarkoittaa laatu aikaa moneksi moneksi tunniksi yksinpeli kampanjaan kyllästyneille.

Arvosana 8+
-----------------
Sp90 rottakonekivääri omistaa!

GRAW2 - Ghost Reacon: Advanced warfighter2 Hankittu

Demon jättämän positiivisen mielikuvan jälkeen sekä lukuisien kehujen ja suosion perusteella päätin antaa kyseiselle pelisarjalle mahdollisuuden Graw2:sen johdolla.
Pelin demo kuvaa hyvin pelin meininkiä sillä peli on juurikin sitä. Alun tutoriaali toki toi esille pari hyvinkin tärkeää sotilaan perustemppua jota sitten hyödynnetään tietty läpi pelin.

Moninpeli vaikutti hieman tökerömmältä kuin Resistancessa, sillä ensimmäisen pelin aikana katkesi peli heti tuntemattomasta syystä ja uuden peli seuran löytäminen kesti yllättävänkin kauan sillä moni peleistä oli jo menossa ja 15min ei viitsisi odotella vaan tietty heti pelaamaan kuin mahdollista.
Kun sitten lopulta pääsin oli moninpeli kyllä rautaa ja muutama tunti siinä sitten hujahti rattoisasti.
Jaetun ruudun moninpeliäkään ei ollu unohdettu, mutta hieman jäi harmittamaan se että 3rd person kuvakulmasta oltiin siirrytty PC:n first personiin.

Arvostelun pukkaan kunhan olen peliä tarpeeksi pelaillut.

Kuvia (IGN GRAW2)