Ensinnäkin haluan onnitella tekijöitä ja pelin julkaisijoita hyvästä playstation store Demosta joka sai minut ostamaan tämän pelin.
Toiseksi, En ole kamalasti harrastanut taktisia räiskintöjä ennen tätä peliä joten niiden saman kaltaisuudesta voin jo näin aluksi sanoa, ettei minulla ole kokemusta. Socom navy sealsin ensimmäinen osa on läpäisty helpoimmalla, ja jotain aiempaa Ghost reacon:ia on tietokoneella tullut pelattua. Myös Graw:in ensimmäistä osaa en ole kokeillut joten olen täysin kykenemätön sakottamaan jos peli on liaan samankaltainen. Noin nyt on omat aloitus sanat ennen arvostelua puhuttua joten sitten itse arvosteluun.
Juonellisesti Graw2 aloittaa siitä mihin ensimmäinen osa loppui ja tämä on jokseenkin Ps3 pelaajille varmasti hieman sekavuutta tuova tekijä, kun aiempaa GRAW peliä ei Ps3:lta löydy. Tämä ei kuitenkaan dramaattisesti tee juonesta epäkiinnostavaa tai pilaa ykkösen juonta sillä päähenkilöä lähinnä onnitellaan hienosta työstä ja pahoitellaan että häntä tarvitaan vielä.
Pelin juoni sijoittuu lähitulevaisuuteen vuoteen 2014 jossa yhdysvallat taistelevat meksikolaista kapinallis-armeijaa vastaan, Ghost yksiköille annetaan 72 tuntia aikaa estää kapinallisia saapumasta yhdysvaltojen maille. Pelaaja ohjaa ensimmäisestä osasta tuttua(?) sankaria Scott Mitchell:iä joka sattuu myös olemaan Ghost ryhmän johtaja.
Pelin perus idea on saattaa pelaaja kriisi/sotatilanteeseen ja hänen avukseen annetaan vasta nykypäivänä prototyyppi asteella olevia tulevaisuuden aseita ja laitteita. Mistään plasma tykeistä ei kuitenkaan ole kysymys vaan ihan oikeasti kehitys asteella olevista aseista joten realismia on pyritty lisäämään tällä tavalla.
Peli lähestyy toimintaa taktiselta näkökannalta joten vihollistulelta on paras suojautua erityisesti vaikeammilla vaikeus asteilla. Suosittelen aloittamaan normaalilla vaikeus asteella sillä helpoin vaikutti antavan anteeksi aivan liikaa.
Tiimin ohjaus on helppoa ja yksinkertaista, mitään Scomin kaltaista monimutkaista valikko kahlausta ei joudu tekemään vaan komennot pysyvät yksinkertaisissa mene tuonne, seuratkaa, tuli vapaa sekä tuli seis komennoilla pystyy aivan loistavasti ohjaamaan tiimiä tilanteessa kuin tilanteessa. Tekoäly on tiimi tovereiden kohdalla ainakin mallikasta vaikka välillä jokin objekti tuntuu olevan täysin ylitse pääsemätön este.
Kontrollit tulevat tutuksi jo ensimmäisen pelitunnin aikana, hahmo liikkuu luonnollisesti ja kamera kulma pysyy aina tasaisesti hahmon selän takana resident evil 4:sen tutuksi tekemästä kuvakulmasta. Maahan heittäytyminen kiivaassa tulitaistelussa toimii hienosti samoin seinää vasten painautuminen ja sen takaa ampuminen on toteutettu erinomaisesti. Muiden käskytys on myös nopeaa kiitos viiden napin systeemin jossa kahdella voi selata ketä käskyttää ja muut on jaettu jo aikaisemmin ylhäällä mainituille komennoille.
Musiikeista on pakko antaa plussaa pelille, monet kohtaukset ovat musiikin takia kuin jostain korkean budjetin omaavasta sota elokuvasta. Nämä musiikit sijoittuvat lähinnä kohtauksiin sekä välivideoiden välille.
Aseet kuulostavat siltä miltä niiden odottaisikin kuulostavan ja räjähdykset omaavat sitä tarmoa mitä niiden kuuluukin.
Visuaalisesti peli on näyttävä ja useassa kohtaa jääkin katselemaan hienoja ympäristöjä, erityisesti lentäessä kaupunkien yli tai ollessa auton kyydissä, mutta myös kesken tehtävän jää ihmettelemään hienoja varjostuksia ja auringon valon tuomaa tunnelmaa. Tässä en silti voi olla rokottamatta erästä Ps3 peleissä tällä hetkellä ehkä liiankin yleistä ongelmaa nimeltä ruudun päivitys. Monesti tulee kohtauksia jossa tulee joko massiivisia räjähdyksiä tai vihollisia on kentällä normaalia enemmän, niin pelin ruudun päivitys alkaa tökkiä ikävästi. Viimeisessä jaksossa viimeisimmissä kohdissa tämän todisti ehdottomasti parhaiten, myös räjähtävä kirkko toi ongelman erityisen hyvin esille. Tämä onneksi jää suhteellisen harvinaiseksi eikä siitä muodostu ongelmaa pelille joten sen voi antaa helposti anteeksi.
Pelistä löytyy myös muutamia omalle osalle osuneita pahoja bugeja, kuten esimerkiksi ase/tiimi valintojen jälkeen tuleva lataus ruutu ajaa noin 25% todennäköisyydellä Ps3:n uudelleen käynnistykseen. Moninpelissä 4 ruudun jaetun ruudun mittelöissä tuli esiin että tähtääminen alkoi oudosti nykimään pelin muuten pyöriessä sulavasti.
Tämä voi myös johtua siitä että 2 ohjaintani joilla tätä tuli vastaan ei ole sixaxis ohjaimia vaan dualshock ja chill-stream. Nämä ovat silti toimineet muissa peleissäni moitteetta joten pelin piikkiin menee.
Nettipelaaminen on nautinnollista, mutta Resistance: fall of man:istä jäädään kauas mitä tulee lobbyyn, ja ongelmat sijoittuvat lähinnä siihen että peliin pääsy voi usein edellyttää vanhan 15 minuutin matsin päättymistä tai sitten peli omaa vain muutaman pelaajan.
Myös pari muutakin herätti moninpelissä kysymyksiä kuten pelin ylläpitäjän lähteminen joka kaataa matsin siihen paikkaan pakottaen kaikki hakemaan uutta matsia muualta. Moninpeli on kuitenkin kehujensa arvoinen sillä taktinen räiskintä lukemattomalla asemäärällä ja 36:lla jaksolla tarkoittaa laatu aikaa moneksi moneksi tunniksi yksinpeli kampanjaan kyllästyneille.
Arvosana 8+
-----------------
Sp90 rottakonekivääri omistaa!
No comments:
Post a Comment