Devil May cry 4 [Ps3]

Devil may cry kuuluu näihin sarjoihin jotka on tarkoitettu yleisesti lähinnä Hardcore pelaajille. Syynä tähän on ollut yleensä pelin todellinen syvyys taistelujärjestelmän kanssa ja hermoja riistävä vaikeusaste. Devil may cry pelit eivät koskaan ole olleet juonensa kannalta mitään pelaajan kuukausiksi nurkkaan vastauksia miettimään johtavia vaan lähinnä vain nostaakseen taistelun meininkiä ylemmälle asteelle. Mikäs sen hienompaa, kun nähdä Dante tai nelosen tapauksessa myös Nero provosoimassa vastustajia ennen veribalettia jota käydään sekä ilmassa että maassa.
Pelit ovat ennen kaikkea olleet sarjan faneille omien taitojensa äärimmilleen vetoa. Netissä on todella paljon videoita aiempien osien mestareiden kommelluksista ja tempuista.
Neljäs Devil may cry on sarjan aiempia osia pelanneille sekä askeleita eteen sekä taakse, mutta näistä parannuksista ja takapakeista enempi lisää myöhemmin.

Devil may cry4 on sarjan ensimmäinen osa uudensukupolven konsoleiden raudalla. Se sekä vetää graafista linjaansa eteenpäin todella paljon mutta omaa myös maailmanlaajuiset Top listat.
Peli pyrkii myös haalimaan sarjan pariin uusiakin pelaajia antamalla pelaajille heille myös valittavaksi helpomman asteen jota poikkeuksellisesti aiempiin osiin verrattuna kutsutaan human vaikeus asteeksi. Enemmän haastetta kaipaavat voivat suoraan pompata Devil hunter vaikeustasoon ja saada tätä kautta ensi tuntumaa pelin uudistuksista ja eroavaisuuksista.

Pelattavuus oli omasta mielestäni sarjan kolmannessa osassa liikkeiden kannalta kankeaa, sillä yksi lyöntinäppäin muutamalla sarjalla johti liikkeiden toistamiseen, tätä auttamaan tuli kuitenkin swordmaster tyyli jolla kykeni jopa huitomaan ilmassa, ongelmana oli että jokaiselle pelin tyylille löytyi tarvetta mutta vain yhtä pystyi kerralla käyttämään. Nelonen korjaa ongelman tällä saralla antamalla pelaajalle mahdollisuuden vaihtaa näitä kesken taistelun, tämä antaa myös taisteluihin hurjan määrän lisää mahdollista kikkailua ja syvyyttä. Nero joka on tämän pelin johto hahmo Danten lisäksi omaa vain yhden tyylin joka soveltuu yllättävän ympäri pyöreästi pelin tilanteisiin, hahmo omaa sekä tarvittavat kyvyt ilmataisteluun sekä monipuolisia liikkeitä joita suorittaa maakamaralla. Suurin ero on kuitenkin koura jolla hän pystyy nappaamaan kiinni melkein mistä vihollisesta vain ja tehdä mahtavia heittoja ja liikkeitä.
Kamera tosin heittää hieman kysymyksiä, se ei ole aina tarpeeksi informatiivinen ja ruudun ulkopuolella olevat viholliset hyökkäävät usein niin nopeasti ja arvaamattomasti. Myös naurettavat hyppykohtaukset ja kädellä leikkimiset eivät sovellu pelin tyyliin saatikka kameran kanssa kovinkaan hyvin yhteen.
Jakso suunnittelu ontuu myös paikoitellen, sillä joidenkin kohtausten läpäisyyn vaaditaan myös tuuria, tällä tarkoitan että esimerkiksi pelaaja joutuu heittämään noppaa ja riippuen siitä mitä noppa näyttää voi pelaaja joutua vihollisten alueelle tai siirtymään takaisin päin. Tämän jakson todellinen luonne tulee vasta esiin dante must die vaikeus asteella jolloin täytyy heittää vielä tasa lukukin jotta pääsisi loppuun. Toinen on eräs suojakenttään luottava vastustaja joka usein lähtee karkuun keräämään suojakenttänsä takaisin jolloin pelaaja voi vain katsoa ja kirota.

Peli ei ole ehkä kaunein Playstation3 peli, mutta grafiikka on todella sulavaa ja mitään suurempia ruudun päivitys ongelmia ei löydy. Muutamassa kohtaa olen pelin onnistunut pienesti hidastumaan kovan meiningin yhteydessä, mutta siinäpä se. Eniten ihmetyttää pelin bugiset varjot jotka tuntuvat hieman oudosti värisevän ja omaavat ilkeästi sahalaitoja. Myös aiemman osan isku efektit puuttuvat ja tämä vaikeuttaa jopa hieman peliä, sillä on entistä hankalampaa torjua Danten RoyalGuard liikkeellä yhtään mitään kun perinteistä osuma kohtaa ei näe yhtä selvästi.

Äänet taistelussa ovat hyvin samankaltaiset aiempien osien kanssa. Tämä tarkoittaa musiikkien edelleen vaihtelevan rauhallisen valikkomusiikin teemasta jonkin sortin elektrometalliin.
Harmittavasti vihollisten äänivihjeet ovat poistettu joiden avulla oli helpompi väistää tai ennakoida vihollisten iskut. Musiikki tyyli ei ehkä miellytä omaa musiikki makuani niin hirveästi mutta ei se pelistä yhtään huonompaakaan tee, hieman tosin harmittaa että kappaleita kierrätetään pelin läpi aika paljon ja erityisesti taisteluissa ne kuulostavat todella samalta.

-9
ei kärsinyt Neron kohdalla Raiden traumaa.